Uutiset ja tiedotteet Tietoa tiedekunnasta Yhteystiedot

Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Postiosoite: PL 66
00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite:
Agnes Sjöbergin katu 2
Puhelinnumero: 0294 1911 (vaihde)
Faksi: 02941 57161
--
Sähköposti (yleiset asiat):
el-hallinto@helsinki.fi
--
Henkilöstöasiat:
hr-eltdk@helsinki.fi

Opiskelijapalvelut:
viikki-student@helsinki.fi
--
Puhelinluettelo
Hae yhteystietoja

Suomalaisten tuotantoeläinten olot kiinnostivat saksalaisia kansanedustajia

Ala-Saksin osavaltioparlamentti teki kesäkuun puolivälissä viikon matkan Suomeen tavoitteenaan tutustua maamme maa- ja metsätalouteen. Yksi kohteista oli Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, missä saksalaisten kanssa keskusteltiin erityisesti maidon- ja lihatuotannosta. Tuotantoeläinlääketieteen osasto järjesti kansanedustajille esitysten lisäksi tilakäynnit robottilypsytilalle ja suureen sikalaan.

Tutustumismatkalle oli lähtenyt 19 saksalaisen kansanedustajan ryhmä, joka oli kiinnostunut maataloudesta, kuluttajasuojasta ja maaseudun kehittämisestä.

Saksalaiset kansanedustajat

Vierailijoita kiinnosti muun muassa maidontuotantoon liittyvät asiat, elinkeinon organisoimat tilarekisterit Naseva ja Sikava, lääkkeiden käyttötarve ja pitkähäntäisten sikojen kasvattaminen. Professori Päivi Rajala-Schultz esitteli suomalaista maidontuotantoa ja sen erityispiirteitä. Tuotantoeläinsairaalassa erikoistumistaan suorittava eläinlääkäri Susanna Peiponen kertoi kuulijoille Nasevasta ja sen toiminnasta.  Professori Mari Heinonen puolestaan perehdytti vierailijat sianlihantuotantoon ja Sikavaan. Lisäksi professori Olli Peltoniemi kertoi ryhmälle suomalaisesta eläinlääkärikoulutuksesta.

Sikojen saparot ihmetyttivät

Keskustelua herätti erityisesti eläinten hyvinvointi ja eläinten pito-olosuhteet, joista vieraat totesivat, että ne ovat Suomessa korkealla tasolla. Puheenjohtaja Herman Grupe mainitsi, että vastaava ryhmä oli ollut jokin aika sitten tutustumassa tuotantoon Alankomaissa. Nyt he halusivat nähdä aivan erityyppistä tuotantoa ja sitä, miten elintarvikkeita voidaan tuottaa vähäisellä lääkkeiden käytöllä.

– Sikojen häntien typistäminen Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi. Näissä maissa etsitään aktiivisesti keinoja, miten hännäntypistyksestä voitaisiin luopua, kertoo Mari Heinonen.

– Suomessa kaikki siat kasvavat pitkäsaparoisina, koska typistys on Suomessa täysin kielletty. Saksalaiset halusivat kuulla miten se on mahdollista. Meillä on jo pitkään panostettu paljon sikojen hyvinvointiin. Suomessa siat kasvatetaan jonkin verran väljemmissä tiloissa kuin Keski-Euroopassa, ja samalla tuottajat ovat oppineet panostamaan sikojen olosuhteisiin sekä rehun ja veden jakeluun. Tuottajat myös osaavat puuttua tilanteeseen nopeasti jos sikojen käyttäytyminen ennakoi hännänpurennan alkamista, valaisee Heinonen.

Keskustelu oli vilkasta ja hedelmällistä, ja osastolla vierailun jälkeen ryhmä pääsi tutustumaan käytännössä lypsyrobottitilalle ja suuren sikalan tuotanto-oloihin. .

Kuvassa: Ali-Saksin osavaltion parlamentin kansanedustajia ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston edustajia. Professori Mari Heinonen edessä vasemmalla.