Uutiset ja tiedotteet Tietoa tiedekunnasta Yhteystiedot

Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Postiosoite: PL 66
00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite:
Agnes Sjöbergin katu 2
Puhelinnumero: 0294 1911 (vaihde)
Faksi: 02941 57161
--
Sähköposti (yleiset asiat):
el-hallinto@helsinki.fi
--
Henkilöstöasiat:
hr-eltdk@helsinki.fi

Opiskelijapalvelut:
viikki-student@helsinki.fi
--
Puhelinluettelo
Hae yhteystietoja

Väitös: Hevosen ylipaino ja kohonnut insuliinipitoisuus avaintekijöitä hormoniperäisessä kaviokuumeessa

KarikoskiKaviokuume eli kavion lamellikerroksen sairaus on yksi hevosen kivuliaimmista sairauksista, joka saattaa johtaa voimakkaaseen tai pitkittyneeseen kipuun ja jopa hevosen eutanasiaan. ELL Ninja Karikoski tutkii väitöskirjatyössään luonnostaan esiintyvää kaviokuumetta. Karikosken tutkimus osoittaa, että hevosen luonnostaan esiintyvän kaviokuumeen taustalla ovat yleisimmin hormoniperäiset syyt, etenkin kohonnut veren insuliinipitoisuus.

Kaviokuume voidaan jakaa syntymekanisminsa perusteella hormoniperäiseen ja tulehdukselliseen muotoon sekä tukeutumiskaviokuumeeseen, joka on kuitenkin hyvin harvinainen. Hormoniperäisen kaviokuumeen aiheuttajia voivat olla joko ylipainoisilla hevosilla esiintyvä metabolinen syndrooma (EMS, equine metabolic syndrome) tai vanhoilla hevosilla esiintyvä aivolisäkkeen toimintahäiriö (PPID, pituitary pars intermedia dysfunction). Tulehduksellinen kaviokuume voi puolestaan aiheutua esimerkiksi suolistotulehduksen tai muun vakavan tulehduksen seurauksena, kun taas tukeutumiskaviokuume on yleensä seurausta epätasaisesta painon jakautumisesta esimerkiksi vastakkaisen raajan murtuman vuoksi. Aiemmin tulehduksellista muotoa on pidetty yleisimpänä, minkä vuoksi kaviokuumetutkimukset ovat keskittyneet tämän muodon tutkimiseen. Tutkimukset on tehty pääosin kokeellisilla malleilla, mutta luonnostaan esiintyvää kaviokuumetta on tutkittu hyvin vähän.

Hevosen ylipaino on merkittävä tekijä kaviokuumeen syntymisessä

Karikoski selvitti kuinka yleisiä hormonaaliset syyt, EMS ja/tai PPID, ovat luonnostaan esiintyvän kaviokuumeen aiheuttajina. Yliopistolliseen eläinsairaalaan kaviokuumeen vuoksi vuosina 2007 ja 2008 tuoduista hevosista 89 % sairasti hormonaalista muotoa. Näistä kahdella kolmasosalla oli metabolinen syndrooma ja yhdellä kolmasosalla PPID.  

Lisäksi Karikoski kuvaili tutkimuksessaan hormoniperäisen kaviokuumeen aiheuttamia muutoksia kavioissa, etenkin niiden lamellikerroksessa. Sekä lamellikerroksen muutokset että kavion ulospäin näkyvät muutokset, kuten rengasmuodostus kavion seinämässä ja/tai kavioluun kiertyminen, vaihtelivat vakavuudeltaan, eikä niillä ollut yhteyttä kaviokuumeen kestoon. Osassa kavioita renkaat olivat todennäköisesti muodostuneet ennen oireiden alkamista, mikä viittaa oireettomiin kaviokuume-episodeihin ennen varsinaista sairautta.

Karikoski vertasi myös kaviokuumetta sairastavien ja kavioistaan terveiden PPID-hevosten veren hormonipitoisuuksia sekä muutoksia kavioissa. Kaikilla kaviokuumetta sairastavilla PPID-hevosilla oli kohonnut veren insuliinipitoisuus, kun taas kavioistaan terveillä PPID-hevosilla ja kontrollihevosilla insuliinipitoisuus oli normaali. Lisäksi vain kaviokuumetta sairastavien PPID-hevosten kavioissa todettiin patologisia muutoksia, kun taas kavioistaan terveiden PPID-hevosten kaviot eivät poikenneet kontrollihevosten kavioista. Karikoski ehdottaa, että myös PPID-hevosilla kuten EMS-hevosilla kaviokuumeen aiheuttaa veren kohonnut insuliinipitoisuus.

”Koska kaviokuumeeseen ei ole olemassa tehokasta täsmähoitoa, tulee eläinlääkäreiden ja hevosten omistajien pyrkiä ehkäisemään kaviokuumeen synty. Etenkin lihavien hevosten sekä hevosten, joiden kavioissa on rengasmuodostusta, insuliinipitoisuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli herkkyys kaviokuumeelle havaitaan riittävän aikaisin, kliininen kaviokuume saatetaan pystyä ennaltaehkäisemään”, toteaa Karikoski.

ELL Ninja Karikoski väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa pe 13.5. klo 12.00 EE-talon Walter-salissa, Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki, aiheesta:

The prevalence and hstopathology of endocrinopatic laminitis in horses.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ellen de Graaf-Roelfsema, Utrechtin yliopistosta ja kustoksena professori Satu Sankari

Väitöskirja kuuluu hevossairauksien alaan.

Väitöskirjan elektroninen versio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2123-3