Hyvinvointikysymykset ja hevosmiestaito puntarissa

Ennen hevonen oli ihmisen työpari. Nykyään hevonen saattaa rinnastua harrastusvälineeseen, joka odottaa ratsastajaansa valmiiksi satuloituna. Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta ja tarpeita puitiin Eläinten hyvinvointifoorumissa Viikissä.

Foorumin monipuoliset alustukset urheilu- ja harrastehevosten pidosta ja hyvinvoinnista linkittyivät hevosten pidon eettisiin kysymyksiin. Käytännön esimerkkeihin yhdistettiin akateemisen tutkimuksen uusimpia tuloksia hevosen käyttäytymistarpeista ja hyvinvoinnista.

Hevonen on laiduntava sosiaalinen saaliseläin, kiteytti hevosen tarpeet hyvinvointitieteen professori Anna Valros.  Voidakseen hyvin hevosen tulee saada liikkua säännöllisesti, käyttää paljon aikaa syömiseen ja rehun pureskeluun sekä oleskella muun lauman parissa. Sosiaalisuus näkyy muun muassa siinä, että ryhmässä kasvatettuja hevosia on helpompi kouluttaa.

Jos hevonen ei voi toimia luonnollisten tarpeittensa mukaan, seurauksena on häiriökäyttäytymistä: esimerkiksi puunpurentaa tai ”kutomista” eli tarkoituksetonta huojumista puolelta toiselle.
- Häiriökäyttäytyminen on hevosen tapa sopeutua ei-optimaalisiin oloihin, joten sen estäminen saattaa jopa pahentaa tilannetta, valaisi tutkija Karin Hemmann.

Kohti samaa heinäkasaa
Käytännön eläinlääketieteen tasolle aihetta vei Yliopistollisen eläinsairaalan erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö, joka totesi mahahaavojen yleistyneen hevosilla viime vuosikymmenten aikana. Mahahaavat ovat hyvä esimerkki monisyisestä sairaudesta, johon vaikuttavat myös hevosen pito-olosuhteet.

Talliterveydestä puhunut eläinlääkäri Liisa Harmo totesi, että hevosen hyvinvointiin vaikuttavat osaltaan niin hevosen omistaja, eläinlääkäri, tallimestari kuin vaikkapa kengittäjäkin.
- Tämänkaltaiset tilaisuudet edistävät yhteisen heinäkasan löytymistä, ettei jokainen kisko omaan suuntaansa, summasi Harmo.

Hevosmiestaito hukassa
Illan päättäneen paneelikeskustelun pääaiheeksi nousi hevosmiestaito tai oikeastaan sen puuttuminen. Ennen pikkutytöt ja -pojat pääsivät hevosten maailmaan tekemällä tallitöitä ratsu- tai ravitalleilla, mutta perinne on lähes katkennut vastuukysymysten vuoksi. Jos ainoaksi kontaktiksi hevoseen jää valmiiksi satuloidun ja suitsitun ratsun selässä istuminen kerran viikossa, ei suhdetta synny. Niinpä sitten oman hevosen kanssa ollaankin pulassa.

- Tärkeintä olisi nähdä hevonen yhteistyökumppanina, ei pelkkänä urheiluvälineenä, summasi paneeli.

Hyvinvointifoorumista tulossa vahva perinne
Viikissä 18.11. toista kertaa järjestetty Eläinten hyvinvointifoorumi kiinnosti laajasti: pitkälle iltaan venynyt luento veti yli 320 kuulijaa. Foorumista toivotaankin kestävää perinnettä. Eläinten hyvinvointifoorumin järjestää Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, yhteistyökumppanina toimi Vetcare Oy.

Paneeliin liittyivät Hevostietokeskuksen tj Minna-Liisa Heiskanen, tallinomistaja, tunnettu kilparatsastaja Stella Hagelstam ja ravivalmentaja Ari Hartikainen.

Lue lisää

• Osa asiantuntijoiden esityksistä julkaistaan pdf-muodossa Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sivuilla
• Tiedearkiston uutinen: Suomenhevosen kansantaudit tutkitaan