Väitös: Rehulautaruokinta sopii koe-eläinjyrsijöiden ryhmäkasvatukseen

Koe-eläiminä käytetyillä jyrsijöillä on yleensä jatkuvasti ruokaa saatavilla. Tätä ruokintamenetelmää on kritisoitu tiedeyhteisössä laajalti, sillä rajoittamaton ruoansaanti aiheuttaa sairauksia ja lyhentää elinikää. Lisäksi vapaasti ruokittujen jyrsijöiden tutkimustulosten hajonta on suuri. Ratkaisuksi ongelmiin on ehdotettu rajoitettua ruokintaa. ELL Iiris Kasanen selvitti väitöstutkimuksessaan ruokintaa rehulaudalla, joka ei häiritse jyrsijän hyvinvointia eikä tutkimusta.

Nykyisin käytetyillä rajoitetun ruokinnan menetelmillä on haittapuolensa sekä eläinten hyvinvoinnin että tutkimuksen laadun kannalta. Rajoitettu ruokinta johtaa usein yksittäishoitoon ja epänormaaleihin ruokailurytmeihin. Eläimet eivät välttämättä pääse toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan, ja häiriintyneet vuorokausirytmit voivat vaikeuttaa tutkimustulosten tulkintaa.

Rehulauta tuo virikkeitä eikä häiritse vuorokausirytmiä
Kasasen tutkimuksessa kokeiltiin uutta ruokintamenetelmää, rehulautaa. Rehulauta on puinen ristikko, jossa ruokapelletit on asetettu puun sisään porattuihin reikiin. Rotan täytyy jyrsiä puuta voidakseen syödä pelletit. Näin syöminen vaikeutuu ja hidastuu. Rehulauta tarjoaa mahdollisuuden yhdistää rajoitettu ruokinta rottien ryhmähoitoon. Lisäksi rehulautaa voidaan pitää häkissä jatkuvasti, jolloin rottien vuorokausirytmi ei häiriydy.

Rehulauta sopii hyvin rottien ryhmähoitoon: rottien välinen kilpailu ei lisääntynyt, koska kullekin yksilölle riitti ruokailutilaa ristikossa. Rehulaudan vaikutuksia hyvinvointiin ei voitu varmuudella määrittää, mutta viitteitä vakavista hyvinvointiongelmista ei nähty. Kaikkiaan rehulauta vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta rottien ruokintaan.

Vain lieviä vaikutuksia aineenvaihduntaan
Kokeellisessa osuudessa käytettiin 60 Wistar-rottaurosta. Kymmenviikkoinen koe alkoi, kun eläimet olivat seitsemän viikkoa vanhoja. Puolet eläimistä söi yksinomaan rehulaudasta ja puolet ruokittiin vapaasti. Rehulauta rajoitti eläinten kasvua 15%. Rehulautarotat söivät 85% siitä mitä vapaasti ruokitut. Rehulautarotilla oli huomattavasti vähemmän rasvaa, mutta luustonkasvu hidastui vain vähäisesti.

Laudan vaikutukset aineenvaihduntaan ovat samansuuntaisia, mutta lievempiä, kuin muissa rajoitetun ruokinnan menetelmissä. Seerumista tutkittiin useampia kliinisen kemian muuttujia, jotta nähtäisiin, voiko rehulauta häiritä energia-aineenvaihduntaan liittymättömien tutkimustulosten tulkintaa. Neljästä parametrista vain yhdessä, kreatiinikinaasissa, oli eroa ryhmien välillä. Rehulautarotilla kreatiinikinaasi oli merkitsevästi korkeampi. Energia-aineenvaihduntaan liittyvissä muuttujissa oli enemmän eroja. Rasvahapot, kolesteroli ja triglyseridit olivat matalampia rehulautarotilla, kun taas kortikosteroni oli koholla vapaasti ruokittuihin verrattuna. Muista tutkituista hormoneista greliini oli rehulautarotilla koholla, kun taas insuliinissa, leptiinissä ja adiponektiinissä ei havaittu eroja.

---
ELL Iiris Kasanen väitteli 23.10.2009 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The diet board - a novel method of dietary restriction for laboratory rats".

Vastaväittäjänä toimi professori Merel Ritskes-Hoitinga, Radboud University Nijmegen Medical Center, ja kustoksena professori Outi Vainio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa.

Lisätietoja: Iiris Kasanen, 040 355 3346, iiris.kasanen(at)uku.fi