Väitös: Utareterveyden varmistamisessa karjanhoitajan rooli yhä keskeinen

Automaattiset lypsyjärjestelmät korvaavat yhä useammin perinteisen konelypsyn maidontuotantotiloilla. Järjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia myös lehmien terveyden tarkkailuun. ELL Mari Hovinen tutki väitöskirjassaan lehmien utareterveyttä siirryttäessä perinteisestä lypsystä automaattilypsyyn. Vertailuryhmänä olivat tilat, joilla siirryttiin parsinavetasta pihattoon. Tutkimus osoitti, että lehmien utareterveys huononi hiukan molempien muutosten yhteydessä. 

Hovisen väitöksen mukaan lehmien utareterveys huononi hieman ensimmäisen vuoden aikana navettatyypin ja lypsytavan vaihduttua. Automaattilypsyyn siirtyneillä tiloilla vaikutus oli hiukan suurempi kuin tiloilla, joilla vain navettatyyppi vaihtui. Utareterveyden riskitekijöiden vaikutusta voidaan hallita tilalla tuotannonhallinnan keinoin, mutta edelleen on tarvetta kehittää automaattisten lypsyjärjestelmien tekniikkaa. Hovisen tutkimus osoittaa, ettei automaattiseen järjestelmään siirtymisen myötä lehmistä huolehtivan karjanhoitajan rooli ole muuttunut vähemmän tärkeäksi.

Utareterveyttä mitattiin lehmäkohtaisella maidon solupitoisuudella. Lisäksi tutkittiin niiden lehmien osuutta karjasta, joilla maidon solupitoisuus oli kohonnut ensimmäistä kertaa. Automaattilypsytiloilla kolme ensimmäistä kuukautta olivat haasteellisimmat. Utareterveys parani vuoden loppua kohti, mutta automaattiseen lypsyyn siirtyneiden lehmien maidon solupitoisuus ei alentunut.

Automaattihavainnoinnin ja vedinpesujen puutteita kompensoitava
tuotannonhallinnan keinoin
Väitöksessä tutkittiin automaattilypsyjärjestelmien tarjoamien keinojen tehokkuutta ja tarkkuutta utaretulehduksen havainnoimisessa. Vain viidesosa oireettomista utaretulehduksista havaittiin maidon sähkönjohtokyvyn muutosten avulla. Jo oireilevista utaretulehduksista suurin osa havaittiin. Muuttamalla huomiorajoja voitiin parantaa sähkönjohtokyvyn muutoksien aiheuttamien huomioiden tarkkuutta. Yli 60 % maidon värin muutoksen aiheuttamista huomioista oli aiheellisia. Työssä tarkasteltiin myös keinoja vedinpesujen teknisten epäonnistumisten ja pesun tehokkuuden puutteiden hoitamiseksi.

Utareen lämmönnousu paljastaa kuumeen
Tutkimuksessa testattiin myös lämpökameran käyttöä oireilevan utaretulehduksen havaitsemisessa kokeellisen utaretulehdusmallin avulla.  Lämpökamera havaitsi utareen pintalämpötilan nousun kaikilla lehmillä vasta 2 tunnin kuluttua paikallisoireiden ilmenemisestä, yhtaikaa lehmän ruumiinlämmön, maidon solupitoisuuden ja maidon sähkönjohtokyvyn nousun kanssa. Lypsy- tai ruokintaparteen kiinnitetyn lämpökameran avulla voitaisiin kuitenkin havaita joko utaretulehduksen tai muitten kuumetautien aiheuttama lämmönnousu.

ELL Mari Hovinen väittelee 16.10.2009 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Udder health of dairy cows in automatic milking" (Lehmien utareterveys automaattilypsyssä). Väitöstilaisuus järjestetään Viikin kampuksen EE-talossa Walter-salissa, osoitteessa Agnes Sjöberginkatu 2.

Vastaväittäjänä on professori Karin Persson Waller, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena on professori Satu Pyörälä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätietoja: Mari Hovinen, puh. 040 707 6573, mari.hovinen(at)helsinki.fi