Eläinten hyvinvointia tutkitaan monitieteisesti

Miten eläinten kipua voidaan havainnoida ja hoitaa? Estäisivätkö laumanvartijakoirat suurpetojen tekemiä tuhoja? Entä miten maataloustuottaja suhtautuu karjansa vointiin? Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen kevätseminaarin aiheiden kirjo toi hyvin esiin tutkimusaiheiden monipuolisuuden.

Eläinten hyvinvoinnin tutkimus yhdistelee monen tieteenalan menetelmiä, ja seminaarissa heräsikin mielenkiintoisia keskusteluja eri aiheiden tutkijoiden kohdatessa. Vaikka aiheet vaihtelivat hevosen käyttäytymishäiriöstä lehmien makuuparren ominaisuuksiin, kaikkia tutkijoita yhdistää sama kiinnostus eläinten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Hyvinvointi vaikuttaa myös tuotokseen
Hyvinvointitutkijoiden lähtökohtana on, että eläimen hyvinvoinnin parantaminen on itsessään tärkeätä. Eettisten näkökulmien lisäksi hyvinvointi vaikuttaa myös tuotantoeläinten taloudelliseen tulokseen. Tämä näkökulma tuli kiinnostavasti esille Tiina Kauppisen tutkimuksessa, jossa hän selvitti tuottajien asenteita eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Tuottajat pitivät eläinten hyvinvointia tärkeänä, sillä hyvinvoiva eläin myös tuottaa paremmin. Hyvinvointi näkyi puheissa tyypillisesti sairauksien poissaolona.  Kauppisen analyysin mukaan tuottajien puheenvuoroissa hyvinvoinnin arvostaminen sinänsä ja sen kautta saatava hyöty – eli itseisarvo ja välinearvo – kietoutuivat monin tavoin toisiinsa.

Eläinten kokemukset esille
Eläinten hyvinvointitutkimuksessa selvitetään eläimen kokemuksia, mikä poikkeaa perinteisistä kotieläintutkimuksen aloista. Tutkija Sanni Heinonen esitteli tutkimustaan koirien tunne-elämyksistä. Arkikokemuksen mukaan – esimerkiksi oman lemmikin tarkkailun perusteella – tuntuu itsestään selvältä, että koirilla on tunteita. Näitä pyritään nyt myös tieteellisesti todentamaan EEG-aivosähkökäyrän avulla.

Myös eläinten kivun tutkimus kuuluu keskeisenä osana hyvinvoinnin tutkimukseen. Seminaarissa kuultiin muun muassa tutkimuksista, joissa perehdytään sikojen, vasikoiden ja koirien kipuun ja sen lieventämiseen.

Vartijakoirista apua suurpetovahinkojen estämiseen
Laumaansa tarkkaan silmällä pitävä koira voisi estää susien ja karhujen tuhotyöt tuotantoeläintiloilla. Tutkija Teet Otstavel on tutkinut laumanvartijakoirien käyttöä Suomessa, ja saanut hyviä tuloksia. Laumaansa tiiviisti leimautunut koira pystyy työskentelemään itsenäisesti, mutta kunnolla koulutettu koira tulee toimeen myös ihmisten kanssa.  Pohjoismaissa koiria ei juurikaan ole käytetty laumanvartiointitehtävissä, mutta tutkimuksesta saatujen hyvien tuloksien perusteella toiminta on laajennut. Noin 50 suomalaisella tilalla laumaa vartioi koira.

Kevätseminaarista uusia näkökulmia
Tutkimuskeskuksen kevätseminaari kokosi Viikkiin parisenkymmentä alan tutkijaa. Keskusta luotsaava kotieläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros oli hyvin tyytyväinen päivän antiin. Tutkimushankkeet etenevät hyvin, ja aiheista syntyi vilkasta keskustelua. Seminaari osoitti, miten tärkeätä näin moniulotteisen tieteenalan parissa työskenteleville on saada mahdollisuus keskustella ja verkostoitua muiden tutkijoiden kanssa.

Kevätseminaarin järjestämistä tuki eläinlääkeyritys Intervet.

Aktiivinen tutkimuskeskus välittää tietoa
Vuodesta 2003 toiminut Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on Helsingin yliopiston kotieläinten hyvinvointitutkijoiden muodostama monitieteinen asiantuntijayhteisö. Tutkijoiden verkottumisen ja tutkimusprojektien lisäksi Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus kertoo tutkimustiedosta muun muassa verkkosivuillaan.

 

 

Lisätietoja

• Tutkimuskeskuksen verkkosivut
• Professori  Anna Valros, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, anna.valros(at)helsinki.fi
  p. 050 4151242
• Tutkija Tiina Kauppinen, tiina.kauppinen(at)helsinki.fi
• Tutkija Teet Otstavel, teet.otstavel(at)helsinki.fi
• Tutkija Sanni Heinonen, sanni.heinonen(at)helsinki.fi
  http://koiranmieli.edublogs.org/