Väitös: Monet tekijät vaikuttavat sonnien ja karjujen siemennesteen laatuun

Emakoiden ja lypsylehmien menestyksellinen lisääntyminen on elintärkeää eläintuotantotilojen kannattavuudelle. Keinosiemennykseen käytettävien karjujen ja sonnien sperman laatua on tämän vuoksi pystyttävä arvioimaan yhä tehokkaammin. ELL Karoliina Alm-Packalén kehitti väitöstyössään menetelmiä siittiöiden laadun mittaamiseen. Tutkimuksessa selvisi myös uusia ulkoisia tekijöitä, joilla on vaikutusta spermaan.

Alm-Packalén kehitti tutkimuksessaan objektiivisen, nopean ja helpon menetelmän sonnien siittiöiden elävyyden mittaamiseen. Fluoresenssiin perustuvalla menetelmällä hyväksi arvioitu siemen osoittautui laadukkaaksi myös navettaolosuhteissa. Menetelmä soveltuukin hyvin keinosiemennyssonniasemien kustannustehokkaaseen laadunvalvontaan.

Homemyrkyillä ja nuoruusiän infektiolla pitkäkestoista vaikutusta
Tutkimuksessa havaittiin, että homemyrkkyjen eli toksiinien saastuttamalla heinällä oli vaikutusta sonnien siemenen laatuun. Vaikka eläimet eivät olleet kliinisesti sairaita, punahomeiden tuottamat toksiinit vaurioittivat siittiöiden rakennetta ja vähensivät niiden liikkuvuutta. Haitta tuli hitaasti ilmi, sillä se kohdistui siittiöiden varhaiseen kehitysvaiheeseen. Lisäksi häiriön korjaantumiseen meni useita kuukausia homealtistuksen päättymisen jälkeen.

Lisäksi havaittiin, että nuorsonnin 6-7 kuukauden iässä sairastama BRSV-infektio heikentää siemennesteen laatua. Puberteetin aikainen virusinfektio voi myös aiheuttaa kiinnikkeitä kiveskudokseen. Havainto on merkittävä: vaikka infektio on tunnistettu yhdeksi vasikoiden hengitystieongelmien pääaiheuttajista, sillä ei ole juurikaan katsottu olevan merkitystä yli puolivuotiaille eläimille.

Sopiva karjun siittiöiden määrä ja rakenne selvitettiin
Karjujen siemennesteestä selvitettiin siittiöiden optimaalista määrää keinosiemennysannoksessa. Tutkimuksen perusteella vahvistettiin suositeltava annos tavanomaiseen siemennykseen. Samalla määriteltiin hylkäysrajat rakenteellisesti poikkeavien siittiöiden osuudelle siemennysannoksessa.

Lopuksi tutkittiin syväsiemennystekniikan soveltuvuutta kenttäolosuhteisiin sekä emakkojen hedelmällisyystuloksia normaalia siemenannosta käytettäessä. Kohtuun siementäminen tarkoitukseen kehitetyllä kapillaarilla oli helppoa ja lähes yhtä nopeaa kuin tavanomainen kohdunkaulaan siementäminen. Tiinehtymisprosentti ja syntyneiden porsaiden määrä olivat kuitenkin vain hieman paremmat, joten tekniikalla saavutettu hyöty ei juuri korvannut panostusta asiaan.

--
ELL Karoliina Alm-Packalén väittelee 5.6.2009 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Semen quality and fertility after artificial insemination in dairy cattle and pigs" (Sonnien ja karjujen siemennesteen laatu ja keinosiemennyksen onnistuminen). Väitöstilaisuus järjestetään EE-talon Walter-salissa osoitteessa Agnes Sjöberginkatu 2.

Vastaväittäjänä on professori Ann Van Soom, Ghent University, ja kustoksena on professori Magnus Andersson. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
 
Lisätietoja: Karoliina Alm-Packalén,  0400 652187 karoliina.alm@helsinki.fi