Myös geenitutkijan paras kaveri on koira

Ihmisen paras ystävä ojentaa auttavan tassun geenitutkijalle. Vuosisatoja saman elinympäristön jakanut koira tarjoaa geenikarttansa esimerkiksi perinnöllisten sairauksien tutkimiseen.

27.5.2009 virkaansa astuva eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ei tee eroa eläinlääketieteen ja lääketieteen tutkimuksen välille. Ihmisen lähellä elänyt koira tarjoaa geenitutkimukseen kiehtovan vertailuaineiston: perimät muistuttavat jopa 95-prosenttisesti toisiaan.

Koirat sairastuvat ihmisen kanssa samoihin perinnöllisiin tauteihin syövästä sydänvikoihin, epilepsiaan ja allergioihin. Myös koirien luonne- ja käyttäytymishäiriöitä on tutkittu perinnöllisinä. Genomiikasta väitellyt Lohi onkin jo vuosien ajan selvittänyt ihmislääketiedettä hyödyntävää tietoa karvaisten kumppanien avulla.

Valtava rotukirjo kiehtova tutkimuskohde
Koirien moninaisuus häkellyttää. Pikkupiskillä ja suurimmalla hurtalla voi olla jopa 50-kertainen kokoero. Yhden tehtävänä on vartioida, toisen metsästää. Erot niin ulkonäössä kuin luonteessakin ällistyttävät – silti ne ovat samaa lajia, erot johtuvat geeneistä.

Hannes Lohi siteeraakin mielellään Franz Kafkaa, jonka mukaan ”kaikki tieto, kaikki kysymykset ja kaikki vastaukset löytyvät koirasta”. Tätä tietoa kootaan paraikaa geenipankkiin, jota Lohen tutkimusryhmä johtaa.

14 professoria astuu virkaansa
Lohi on yksi neljästätoista tänään Helsingin yliopistossa virkakautensa aloittaneesta professorista. Uudet professorit tutkivat muun muassa näkymätöntä, menneisyyden ilmastonmuutoksia, nuorten depressiota ja uusia lääkkeen kehittämisen työkaluja.

Lue lisää:

• Koirien geenitutkimus
• Professori Hannes Lohen virkaanastujaiset 27.5.2009
• Kaikkien professorien virkaanastujaisesitelmät
  
  Kuva: Wilma Hurskainen