Väitös: Pneumokokkibakteerin vastustuskyky lääkeaineille lisääntynyt jyrkästi

Pneumokokki on yksi yleisimmistä bakteereista Suomessa. Se aiheuttaa korvatulehduksia, keuhkotulehduksia ja vakavia yleisinfektioita. Eniten pneumokokki-infektioita on pienillä lapsilla ja vanhuksilla. ELL Merja Rantalan väitöstutkimuksen mukaan pneumokokkibakteerin vastustuskyky antibiooteille on noussut rajusti 2000-luvulla. Bakteerilla on vastustuskykyä myös uudentyyppiselle antibiootille, telitromysiinille. Tutkimustulosten perusteella antibioottien käytössä tulisi käyttää harkintaa.

Rantala selvitti läketieteellisen bakteriologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan pneumokokkibakteerin antibioottiresistenssiä Suomessa. Tavallisimpia käytettyjä antibiootteja ovat makrolidiryhmän lääkkeet (esimerkiksi erytromysiini ja atsitromysiini), penisilliini ja sen johdokset sekä tetrasykliinit. Tutkimus perustui kahteen aineistoon, joissa tutkittiin lähes 4600 pneumokokkikantaa vuosilta 2002-2006.

Vuonna 2002 noin viidennes pneumokokkikannoista oli resistenttejä erytromysiinille ja joka kymmenes oli herkkyydeltään heikentynyt penisilliinille. Vakavia infektioita aiheuttavien pneumokokkien vastustuskyky antibiooteille lisääntyi 2002–2006 huomattavasti. Vuonna 2006 jo lähes 30 % kannoista oli resistenttejä erytromysiinille, ja penisilliinille ei-herkkien kantojen nousi 16 %:iin. Korkea-asteista penisilliiniresistenssiä havaittiin lähes 4 prosentilla kannoista. Tetrasykliineille resistenttien kantojen osuus pysyi 10 prosentin tuntumassa. Moniresistenttien kantojen osuus oli 5 %.

Tutkimuksessa havaittiin, että pieni osa pneumokokkibakteerikannoista on vastustuskykyisiä telitromysiinille, vaikka tätä antibioottia ei ole laajamittaisesti käytetty pneumokokin hoidossa. Kaikki telitromysiiniresistentit kannat olivat resistenttejä myös muille makrolidiantibiooteille.

Pikkulasten lääkeresistenssi korkein
On tavallista, että pienten lasten infektioista eristetyt bakteerikannat ovat hyvin vastustuskykyisiä. Rantalan tutkimuksen aineisto tukee tätä havaintoa: molemmissa aineistoissa korkein makrolidiresistenssi havaittiin pneumokokeissa, jotka olivat peräisin 0-2-vuotiailta lapsilta. Vuonna 2006 0-2-vuotiaiden pneumokokki-infektioista jopa lähes puolet (46 %) oli resistenttejä erytromysiinille.

Pneumokokki muuntautumiskykyinen – vastustuskyky syntyy monella tavalla
Vaikka valtaosa tutkimuksen lääkeresistenteistä pneumokokkikannoista kuului kansainvälisesti tunnettuihin pneumokokkilinjoihin, tutkimuksessa havaittiin myös useita uudentyyppisiä pneumokokkikantoja. Pneumokokki onkin hyvin muuntautumiskykyinen bakteeri, joka helposti sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin.

Pneumokokkibakteerien vastustuskyvyn takana on monta eri mekanismia. Yleisimmän makrolidiantibioottien vastustuskyvyn Suomessa aiheuttaa pumppumekanismi, jonka avulla bakteerisolu pumppaa antibioottia ulos solusta. Toiseksi yleisimmässä mekanismissa lääkeaineen sitoutumiskohta muuttuu entsyymin avulla. Lääkeaine voi lakata tehoamasta myös, koska bakteerisolun perimään tulee lääkeaineen sitoutumisen estävä mutaatio.

Antibioottien käyttöön lisää harkintaa
Tulosten perusteella makrolidiantibiootteja ei tulisi käyttää ensisijaisesti pneumokokki-infektioiden lääkinnässä. Jos niitä kuitenkin käytetään, tulisi bakteerille tehdä lääkeherkkyysmääritys. Tärkeää on myös seurata potilaan paranemista huolellisesti, sillä jos lääke ei tehoa, voi infektio kehittyä vakavampaan suuntaan.

Penisilliiniä ja sen johdoksia voidaan edelleen käyttää tavallisten pneumokokki-infektioiden lääkinnässä, koska korkea-asteinen penisilliiniresistenssi on vielä suhteellisen harvinaista. Lääkkeen annosteluun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota: sitä pitää antaa enemmän ja/tai tiheämmin välein.

Sekä lääkäreiden että potilaiden tietoja lääkeaineresistenssistä tulisi lisätä, sillä lääkeaineiden vastustuskyvyn yleistymistä voidaan ehkäistä niiden järkevällä käytöllä. Esimerkiksi virusten aiheuttamia ylähengitysteiden infektioita ei tule hoitaa antibiooteilla. Vakavia pneumokokki-infektoita voidaan ennaltaehkäistä myös rokotuksilla.

Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä FiRe-verkoston kanssa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance, www.finres.fi).

---
ELL Merja Rantala väittelee 17.4.2009 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Antimicrobial resistance in Streptococcus pneumoniae in Finland with special reference to macrolides and telithromycin " (Pneumokokin mikrobilääkeresistenssi, erityisesti makrolidi- ja telitromysiiniresistenssi Suomessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Mikron luentosali, Kiinamyllynkatu 13, 20540 Turku.

Vastaväittäjänä on professori Mikael Skurnik, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Outi Vainio. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the National Institute for Health and Welfare, Research 8/2009. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätietoja
Merja Rantala, puh. 0400 787346, merja.rantala@helsinki.fi