Kissojen geeniperimä selviää

Jaloissa kehräävä viiksiniekka on usein omistajalleen arvoitus. Kissan arvoitusta ratkottiin osaltaan Viikissä tiistaina, kun genetiikan professori Leslie Lyons kertoi vierailuluennollaan kissojen geeneistä. Kartoitustyö on vielä alussa: kissoilta tunnetaan parikymmentä geeniä, kun esimerkiksi koirien geeniperimästä tunnetaan jo sata. Näytteitä onkin alettu kerätä kissojen DNA-pankkiin.

Useasti kesytetty kissa
Geenitutkimuksen taustana on tarkasteltu kissojen kesyyntymistä. Arvioiden mukaan kissa on kesytetty jopa 3-4 eri kertaan eri paikoissa Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä, tyypillisesti samoihin aikoihin maanviljelyksen kehittymisen myötä. Geeniperimän kannalta on olennaista selvittää, ovatko nykyisin tuntemamme kissat periytyneet yhdestä vai useammasta villikissaesi-isästä.

Kissaroduista voidaan Leslie Lyonsin mukaan nimetä 15-20 ”perusrotua”, joihin kaikki kissarodut perustuvat. Tästä on suurta käytännön hyötyä eläinlääkäreiden työssä: perusrotujen ominaispiirteiden ja esimerkiksi niille tyypillisten perinnöllisten sairauksien tuntemusta voidaan soveltaa kaikkiin muihinkin rotuihin.

Perinnöllisten sairauksien jäljillä
Myös kissoilla jotkut sairaudet periytyvät tietyissä roduissa muita helpommin. Lyons esitteli muun muassa periytyvää kasvaimia aiheuttavaa munuaissairautta. Itse sairaus on tunnettu jo kauan, mutta Lyonsin tutkimusryhmä onnistui paikantamaan taudin aiheuttajan tiettyyn entsyymiin vasta pitkäaikaisen geenitutkimuksen avulla. Sairaus on hyvin tyypillinen tietyille roduille: Leslie Lyonsin mukaan jopa yli kolmasosalla heidän tutkimistaan persialaiskissoista on tämä geeni.

Vaikka tutkimuksesta luonnollisesti toivotaan, että sairauksia saataisiin vähennettyä, Lyons muistutti, että tautia ei tulisi liian jyrkästi poistaa.
- Nopeasti kapeneva perimä voi aiheuttaa toisenlaisia ongelmia, kuten muiden sairauksien yleistymistä. Geneettisen muuntelun vähentyessä sairauksien todennäköisyys väistämättä nousee, Lyons totesi.

Geeneistä lisätietoa myös käytöksestä?
Yleisöä kiinnosti myös, onko genetiikkaa hyödynnetty kissojen käyttäytymisen tutkimiseen. Nämä tutkimukset ovat vielä varsin alkuvaiheissaan: jonkin verran on tutkittu kissanmintun vaikutusta, sekä feromonin käytön vaikutusta kissojen merkkailuun. Nämä aiheet tarvitsisivat vielä tuekseen runsaasti kliinistä tutkimusta, sillä geenitutkimus vaatii perustakseen tarkan kliinisen diagnoosin.
 
- Rauhalliset kissarodut ovat osaltaan suosittuja. Ehkä voi ajatella, että jalostus osaltaan suosii tiettyjä geenejä käyttäytymisen kannalta, pohdiskeli Lyons.

Yhteistyöllä laajoja näyteaineistoja – kissojen geenipankki rakenteilla
Professori Lyons esitteli vierailuluennollaan myös muita tutkimuskohteitaan, kuten veriryhmien genomiikkaa. Kissojen veriryhmätutkimuksessa Lyons on pitkään tehnyt yhteistyötä alan suomalaisen pioneerin, Tirri Niinin kanssa.  Laajat projektit ovatkin paitsi hyödyllisiä myös välttämättömiä, jotta näytteitä saadaan jatkossa koottua mahdollisimman paljon, Lyons totesi.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori Hannes Lohi rakentaa Suomeen myös kissojen geenipankkia jo useamman vuoden toimineen koirien DNA-pankin tapaan. Geenipankki edistää kissojen tautigeenitutkimusta, ja siihen on tarkoitus kerätä verinäytteitä eri roduista ja erilaisista sairauksista.  Pankkiin on kertynyt jo satoja näytteitä. Lohen tutkimusryhmä tekee yhteistyötä kissan geenien parissa professori Lyonsin ryhmän kanssa.

Lisätietoja
Professori Leslie Lyons, University of California Davis School of Veterinary Science
s-posti: lalyons(at)ucdavis.edu
www.vetmed.ucdavis.edu/PHR/LyonsDen/
www.kissangeenit.fi