Väitös: Tieteellinen riskinarviointi tarpeen elintarviketurvallisuudessa

Elintarviketurvallisuuden arviointia on viime vuosina pyritty maailmanlaajuisesti muuttamaan riskiperusteiseksi. Tällä tarkoitetaan elintarvikkeiden aiheuttamien terveyshaittojen hallintaa, joka perustuu tieteelliseen riskinarviointiin. ELL Pirkko Tuominen tarkasteli elintarvikehygienian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan elintarviketurvallisuuden kehittämistä riskinarvioinnin avulla.

Elintarviketurvallisuuden riskinhallinnan tavoitteena on kansallisesti hyväksytyn suojatason eli ALOP (appropriate level of protection)-arvon saavuttaminen. Tuomisen tutkimuksessa suomalaiseen riskinarviointiin pureudutaan vallitsevan lainsäädännön ja omavalvontatoiminnan kautta.

Naudanlihan salmonella esimerkkinä – tavoitteet saavutettu
Väitöskirjassa tehtiin mikrobiologinen riskinarviointi salmonellan esiintyvyydestä naudanlihan elintarviketuotantoketjussa sekä sen vaikutuksesta kuluttajien salmonellatapausten määrään. Tutkimuksessa esitettiin myös niin sanottuja elintarviketurvallisuusmittareita, jotka määriteltiin salmonellavalvontaohjelman ja muiden säädösten mukaisista vaatimuksista. Valvontaohjelman tavoitteena on ollut vuodesta 1995 lähtien säilyttää Suomen hyvä salmonellatilanne, mikä tulkittiin kansallisesti hyväksyttäväksi suojatasoksi. Riskinarvioinnin perusteella osoitettiin, että asetetut tavoitteet on saavutettu koko naudanlihaketjun osalta.

Tulosten mukaan naudanlihan kuluttajille aiheuttama salmonellariski (3 salmonellatapausta per 100 000 asukasta vuonna 1999) on Suomessa hieman suurempi kuin sianlihan, ja selvästi suurempi kuin broilerinlihan tai kananmunien aiheuttama riski. Tämä lienee seurausta erityyppisistä valvontaohjelmista: siipikarjan salmonellaa valvotaan järjestelmällisesti parvitasolla, kun taas naudan- ja sianlihantuotannossa salmonellavalvonnan painopiste on teurastamoissa ja lihanleikkaamoissa. Naudanlihan osuus kuluttajariskiin vaikuttaisi Suomessa merkittävämmältä kuin muissa EU-maissa.

Tuontielintarvikkeiden riskit suurempia
Tutkimuksessa arvioitiin myös tuontielintarvikkeita. Naudanlihan ja siitä saatavien elintarvikkeiden tuonnin arvioitiin voivan altistaa suomalaisia kuluttajia salmonellatartunnalle merkittävästi enemmän kuin kotimaisten tuotteiden. Vaikka tuontinaudanlihan osuus kulutuksesta on toistaiseksi ollut vähäinen, voi salmonellatapausten määrä kohota nopeasti, jos salmonellan esiintyvyys kyseisissä tuontielintarvikkeissa lisääntyisi tai niiden osuus kulutuksesta kasvaisi selvästi. Tutkimusta jatketaan edelleen.

Valvontaohjelman vaikutukset arvioitavina
Väitöskirjassa esitetyn riskinarvioinnin avulla laskettiin ensimmäistä kertaa elintarviketurvallisuustavoitteiden ja salmonellavalvontaohjelman välisiä suhteita sekä arvioitiin niiden vaikutusta kansanterveyteen. Salmonellaa esiintyy Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin vähän. Salmonellan valvontaohjelmassa esiintymistavoitteeksi on määritelty korkeintaan 1 %, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvin vähän. Tutkimuksen perusteella tavoite on kuitenkin liian korkea ylläpitämään hyväksyttyä suojatasoa.

Tieteellinen riskinarviointi yhä tärkeämpää
Tutkimus osoitti tieteellisen riskinarvioinnin arvon kansallisessa riskinhallintaan liittyvässä päätöksenteossa. Väitöstutkimus myös nosti esiin tarpeen kehittää käytännön riskinhallintaan soveltuvia, tieteelliseen riskinarviointiin perustuvia menetelmiä ja työkaluja.

---
ELL Pirkko Tuominen väittelee 9.1.2009 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Developing risk-based food safety management". Väitöstilaisuus järjestetään Arppeanumin auditoriossa, osoitteessa Snellmaninkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Ivar Vågsholm, Swedish Agricultural University, ja kustoksena on professori Hannu Korkeala. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätietoja:
Pirkko Tuominen, puh. 0400 211 624, pirkko.tuominen@evira.fi