Väitöskirjan arviointiohjeet ja arviointikriteerit

Arviointiohjeet
Esitarkastajia pyydetään kirjoittamaan joko yhdessä tai erikseen perustelu kirjallinen lausunto tiedekuntaneuvostolle kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta lukien.
Esitarkastuslausunnossa esitetään väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Lausunto ja arviointilomake toimitetaan tiedekunnan kansliaan.

Tiedekunta pyytää lausunnossa kiinnittämään huomiota kysymyksenasetteluun, menetelmiin ja aineistoon, tutkimustuloksiin, pohdintaan ja johtopäätöksiin, tutkimusalan tuntemukseen sekä väittelijän omaan työpanokseen. Lausunnon antajat voivat tukeutua myös muihin perustelemiinsa kriteereihin. Lisäksi tiedekunta pyytää ehdottamaan väitöskirjan käsikirjoitukselle arvosanaa hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Arvosanaa ehdotetaan arviointilomakkeella.

Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan vain erityisen korkeatasoisesta väitöskirjasta, joka saa kaikista arvioitavista alueista arvosanan 4 tai 5. Jos lausunnon antaja ehdottaa väitöskirjalle arvosanaa kiittäen hyväksytty, tulee hänen liittää lausuntonsa loppuun lyhyt yhteenveto niistä ansioista, joiden perusteella hän pitää väitöskirjaa kunniamaininnan arvoisena. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan esitarkastajien ja vastaväittäjän arviointien perusteella.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tieteellisiä jatko-opintoja koskevat ohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa
www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/jatkotutkinnot/tohtoriohjeet.html.

Jos työ on keskeneräinen tai vaatii mittavia rakenteellisia muutoksia, esitarkastaja voi kuukauden sisällä palauttaa käsikirjoituksen tekijälle korjattavaksi. Tällöin esitarkastajan pitäisi osoittaa tiedekunnan kanslialle kirjallinen lausunto käsikirjoituksen palauttamisen syistä sekä korjausehdotuksista.

Arviointikriteerit

Tiedekunta pyytää täyttämään arviointilomakkeen arviointikriteerien perusteella. Tiedekunta pyytää palauttamaan arviointilomakkeen tiedekunnan kansliaan lausunnon liitteenä.

A. Kysymyksenasettelu

1 = Kysymyksenasettelu on syntynyt puutteellisen tieteellisen pohdinnan tuloksena. (Esimerkiksi tutkijan käyttöön on jokseenkin sattumanvaraisesti tarjoutunut jokin määritysmenetelmä tai laajahko potilasaineisto.)

2 = Tutkimuskysymykset on muotoiltu, mutta ne eivät perustu alkuperäisideaan ja niillä on vain vähän tieteellistä relevanssia.

3 = Tutkimus perustuu alkuperäisideaan, joka on looginen ja sillä on tieteellistä relevanssia.

4 = Tutkimuksen lähtökohta on innovatiivinen ja sillä on korkea tieteellinen relevanssi.

5 = Tutkimuksen lähtökohta on erityisen innovatiivinen ja perustuu luovaan ajatteluun tai kumoaa rohkeasti tutkimusalalla aiemmin vallinneita käsityksiä.

B. Menetelmät ja aineisto

1 = Käytetyt menetelmät soveltuvat aiheena olevan ilmiön tutkimiseen. Tutkimusaineisto on suppea.

2 = Käytetyt menetelmät soveltuvat hyvin aiheena olevan ilmiön tutkimiseen. Tutkimusaineisto on melko suppea.

3 = Käytetyt menetelmät soveltuvathyvin tehtyyn tutkimustyöhön. Tutkimusaineisto on edustava.

4 = Menetelmiä on sovellettu innovatiivisesti tai olemassaolevia menetelmiä on kehitetty. Tutkimusaineisto on hyvin edustava.

5 = Tutkimuksessa on käytetty poikkeuksellisen laajaa menetelmävalikoimaa tai väittelijän käyttämät menetelmät vaativat suurta ammattitaitoa tai tutkimusmenetelmiä on kehitetty merkittävästi tai tutkimuksen yhteydessä on kehitetty uusi lähestymistapa. Tutkimusaineisto on poikkeuksellisen laaja.

C. Tutkimustulokset

1 = Väitöskirjan tulokset täydentävät ja täsmentävät sellaisia aiempia käsityksiä, jotka olivat epävarmoja ja hajanaisia.

2 = Väitöskirja tuo joitakin uusia näkemyksiä tai tietoja tutkimusalaan.

3 = Väitöskirja tuo uusia näkemyksiä tai tietoja tutkimusalaan.

4 = Väitöskirjatyöhön sisältyy oleellisella tavalla uusia näkemyksiä ja tietoja.

5 = Väitöskirjatyöhön sisältyy erittäin merkittäviä uusianäkemyksiä tai tietoja.

D. Pohdinta ja johtopäätökset

Väittelijän kyky tarkastella kriittisesti omia tutkimustuloksiaan aikaisemman tiedon valossa ilmenee väitöskirjan lisäksi myös väitöstilaisuudessa. Pohdinnassa ja johtopäätöksissä ilmenee väittelijän kyky kriittiseen analyysiin, tieteelliseen rehellisyyteen ja akateemiseen oivaltamiseen.

1 = Väitöskirjan pohdintaosa sisältää luettelomaisesti omia ja aiempien julkaisujen tutkimustuloksia. Johtopäätökset vastaavat asetettuihin kysymyksiin.

2 = Väittelijä pystyy vertailemaan omia ja aiempia tutkimustuloksia sekä pohtii eroavaisuuksien syitä. Johtopäätökset vastaavat hyvin asetettuihin kysymyksiin.

3 = Väittelijä vertailee kriittisesti omia ja aiempia tutkimustuloksia sekä pohtii eroavaisuuksien syitä, tunnistaa heikkouksia ja ansioita niin omassa kuin aiemmissakin töissä. Johtopäätökset vastaavat hyvin asetettuihin kysymyksiin ja ovat tieteellisesti hyvin perusteltuja.

4 = Väittelijä vertailee kriittisesti omia ja aiempia tutkimustuloksia sekä kykenee tekemään synteesin tutkimusongelman senhetkisestä tilasta. Johtopäätökset perustuvat kriittiseen lähestymistapaan.

5 = Väittelijä kykenee tekemään synteesin tutkimusongelman senhetkisestä tilasta ja osoittaa suuntaa jatkotutkimuksille. Johtopäätökset perustuvat syvälliseen kriittiseen pohdintaan.

E. Tutkimusalan tuntemus

Väittelijän tutkimusalan tuntemus ilmenee väitöskirjan kirjallisuuskatsauksesta sekä väitöstilaisuuden keskusteluista.

1 = Väittelijän tiedot kattavat aihepiirin.

2 = Väittelijä hallitsee aihepiirin tiedon ja on muodostanut johdonmukaisen kuvan aikaisempien julkaisujen ansioista ja heikkouksista.

3 = Väittelijä hallitsee aihepiirin tiedon hyvin ja käsittelee aikaisempien julkaisujen ansioita ja heikkouksia kriittisesti ja johdonmukaisesti.

4 = Väittelijän tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on laaja ja hän pystyy muuttamaan tai täydentämään vallalla olevia käsityksiä.

5 = Väittelijän tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että hän merkittävällä tavalla pystyy muuttamaan tai huomattavalla tavalla täydentämään vallalla olevia käsityksiä.

F. Oma työpanos

Väittelijän oman työpanoksen osuutta voidaan arvioida väitöskirjan yhteenveto-osan lisäksi myös väitöstilaisuuden keskusteluista.

1 = Väittelijänoma työpanos on riittävä. Väittelijä on perehtynyt riittävästi käytettyihin menetelmiin.

2 = Väittelijän on tuottanut melko suuren osan tutkimustuloksista. Tutkijalla on ymmärrystä kaikista tutkimukseen käytetyistä menetelmistä.

3 = Väittelijä on tuottanut suuren osan tutkimustuloksista ja käyttänyt menetelmiä innovatiivisesti.

4 = Väittelijä on tuottanut erittäin suuren osan tutkimustuloksista ja hän on kehittänyt käytössä olevia menetelmiä omaan tutkimukseensa soveltuviksi.

5 = Väittelijä on tuottanut poikkeuksellisen suuren osan tutkimustuloksista tai kehittänyt uuden tutkimusmenetelmän.

>> Arviointilomake (pdf)

Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 15.6.2006