Tieteelliset jatkotutkinnot: Jatko-opintoja koskevat ohjeet

Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 20.10.2005.

Lisäykset kohtiin 5.3 ja 5.4. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 16.3.2006.
Lisäykset kohtiin 3.2. ja 4.2. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 22.11.2007.
Lisäykset kohtiin 3.2. ja 4.2. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 11.6.2009.

1 Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen
1.1 tutkimus- ja opintosuunnitelma
1.2 lomakkeet
2 Yliopistoon ilmoittautuminen
3 Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto
3.1 tavoitteet
3.2 tutkinnon rakenne ja sisältö
4 Filosofian tohtorin tutkinto
4.1 tavoitteet
4.2 tutkinnon rakenne ja sisältö
5 Väitöskirja
5.1 käsikirjoituksen laatiminen
5.2 alkuperäisen tutkimusmateriaalin säilyttäminen
5.3 painatuslupa
5.4 väitöskirjan julkinen tarkastaminen
5.5 väitöstilaisuuden kieli
5.6 väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu
5.7 väitöksestä tiedottaminen
5.8 väitöstilaisuudessa noudatettavat muodot
5.9 väitöskirjan arvosteleminen
6 Tutkintotodistus
7 Helsingin yliopiston apurahat väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi ja väitöskirjan painatuskulutuihin

1 Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen

Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa voi tieteellisinä jatkotutkintoina suorittaa eläinlääketieteen tohtorin (ELT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnon. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta. Hakemus jatko-opiskelijaksi on ohessa pdf-muodossa ja rtf-muodossa sekä saatavissa tarvittaessa eläinlääketieteellisen tiedekunnan kansliasta (Agnes Sjöbergin katu 2, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto). Hakemus osoitetaan eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan, tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnalle. Toimikunnan puoltaessa jatko-opiskeluoikeutta, tiedekuntaneuvosto päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä, tutkimus- ja opintosuunnitelman hyväksymisestä sekä nimeää valvojan ja ohjaajan/ohjaajat.

Helsingin ylipiston eläinlääketieteellinen tiedekunta voi hyväksyä eläinlääketieteen tohtorin tutkintoa suorittamaan henkilön, joka on joko:

• suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa (aik. eläinlääketieteellinen korkeakoulu)
• suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan kohdassa yksi tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon,
• hyväksytty Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan suorittamaan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa
• tai jolla Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on todennut muutoin olevan riittävät eläinlääketieteen tiedot ja valmiudet eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon suorittamista varten.

Jos henkilö suorittaa tai on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon Suomessa, hakemukseen ei tarvitse liittää kopiota tutkinto- tai hyväksymistodistuksista. Muissa tapauksissa hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta (kohta 2) tai muista todistuksista, joilla hakija osoittaa hallitsevansa riittävät eläinlääketieteen tiedot ja valmiudet (kohta 4)

Eläinlääketieteellinen tiedekunta voi hyväksyä filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan henkilön, joka on joko:

• suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon,
• suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan kohdassa yksi tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon
• tai jolla eläinlääketieteellinen tiedekunta on todennut muuten olevan edellä mainittua tutkintoa vastaavat tiedot ja valmiudet
  

Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta anovan tulee liittää hakemukseen oikeaksi todistettu kopio tutkinto- tai muista todistuksista, joilla hakija haluaa osoittaa hallitsevansa kohdissa 1-3 tarkoitetut tiedot ja valmiudet.

Alkuun

1.1 Tutkimus- ja opintosuunnitelma

Jatko-opiskelijaksi hakeva laatii yhdessä valvovan professorin ja ohjaajan tai ohjaajien kanssa tutkimus- ja opintosuunnitelman. Valvovan professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma tulee liittää jatko-opiskeluhakemukseen. Jatko-opiskeluhakemus liitteineen palautetaan tiedekunnan kansliaan (Agnes Sjöbergin katu 2, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto ). Tutkimussuunnitelman voi laatia suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä.

Tutkimussuunnitelman laajuus ilman kirjallisuusviitteitä on 4-6 liuskaa. Sen tulee noudattaa tieteellisen kirjoittamisen esitystapaa sisältäen mm. viitemerkinnät ja sivunumeroinnin. Suunnitelman tulee kattaa koko väitöskirjatyö ja sen tulee olla selkeä sekä sisältää seuraavat osiot siten, että väitöskirjan osatyöt tulevat esiin:

• kirjallisuuskatsaus , joka sisältää tutkimuksen taustan, aiheeseen liittyvät keskeiset ongelmat sekä mitä uutta tietoa esitetty tutkimus tulee tuomaan
• tutkimuksen hypoteesi ja tavoitteet sisältäen mitä aiotaan tutkia ja miksi, osaprojektien yksilöidyt tavoitteet ja millä tavalla osatavoitteet liittyvät toisiinsa
• käytetyt menetelmät ja aineisto; yleiskuvaus käytetyistä menetelmistä, koejärjestelyjen yleispiirteet, suunnitelma mahdollisten koe-eläinten käyttämisestä ja lupien hankkimisesta ja/tai potilasaineistot, tilastolliset käsittelyt, yhteistyötahot. Mikäli lupa eläinkokeisiin on jo olemassa, suunnitelma koe-eläinten käyttämisestä korvataan liittämällä kopio myönnetystä luvasta osaksi tutkimus- ja opintosuunnitelmaa.
• tutkimuksen merkitys: oletetut tulokset ja niiden tuoma uusi tieto, tulosten mahdollinen eläinlääketieteellinen merkitys
• aikataulu: työn nykyvaihe, jatkotutkimukset, arvioitu valmistumisaika
• kirjallisuusluettelo: keskeiset kirjallisuusviitteet systemaattisesti esitettynä
  

Jatko-opiskelijalle nimetään työtä valvova professori ja ohjaaja/ohjaajat. Valvovan professorin tulee olla eläinlääketieteellisen tiedekunnan toistaiseksi nimitetty tai määräaikainen professori. Ohjaajista vähintään yhden tulee olla professori tai dosentti ja muiden väitelleitä. Tiedekuntaneuvoston hyväksymiä ohjaussuhteita ei voi muuttaa ilman uutta anomusta. Mikäli valvojaa tai ohjaussuhteita halutaan muuttaa, anomus osoitetaan perusteluineen eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan, tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnalle. Anomuksesta tulee käydä ilmi kaikkien asianosaisten (valvojan, ohjaajan/ohjaajien sekä jatko-opiskelijan) kannat esitetyn muutoksen suhteen. Tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnan puoltaessa anomusta, tiedekuntaneuvosto nimeää uuden kokoonpanon valvojaksi ja ohjaajaksi/ohjaajiksi.

Alkuun

1.2. Lomakkeet

• hakemus jatko-opiskelijaksi pdf-muodossa ja rtf-muodossa
• koe-eläinlupa tarvittaessa
  
  

2 Yliopistoon ilmoittautuminen

Hakija kirjataan jatko-opiskelijaksi opiskelijarekisteriin tiedekuntaneuvoston hyväksyttyä hänen hakemuksensa. Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31. elokuuta. Mikäli tämä päivä on lauantai tai sunnuntai, viimeinen ilmoittautumispäivä on sitä seuraava ensimmäinen arkipäivä.

Opiskelija, joka ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Mikäli opiskelija haluaa opiskeluoikeutensa takaisin, hänen tulee anoa tiedekunnalta uutta opiskeluoikeutta ja maksaa uudelleenkirjoittautumismaksu.

Ilmoittautua voi yliopiston neuvontatoimistossa tai tiedekunnan kansliassa. Ilmoittautua voi myös sähköpostitse. Sähköpostitse ilmoittauduttaessa viestissä tulee mainita joko opiskelijanumero tai henkilötunnus.

Halutessaan jatko-opiskelija voi liittyä ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunnan jäseneksi. Ylioppilaskunnan jäsen on oikeutettu käyttämään tietyin rajauksin terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluja ja saa osittaista ateriatukea UniCafe -ravintoloissa. Lisätietoa ilmoittautumista ja ylioppilaskuntaan liittymisestä saa Helsingin yliopiston neuvontatoimistosta.

Alkuun

3 Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto

3.1 Tavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

• perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalallaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa
• perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
• pystyy seuraamaan yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen kehitystä

3.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö

Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu 40 opintopisteen (op) laajuisista jatkokoulutuksen opinnoista ja väitöskirjatyöstä, jota on puolustettava julkisesti.

Yleisopinnot (10 op) voivat sisältää seuraavia aihepiirejä, joista kustakin hyväksytään yleisopintoihin enintään 3 opintopistettä:

• tieteen teoria ja tutkimuksen etiikka
• tutkimuksen suunnittelu
• tilastolliset menetelmät, biostatistiikka ja perusepidemiologia
• koe-eläinten käsittely ja hoito
• tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi
• 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
• yliopistopedagogiset opinnot
• henkilökohtainen ohjaus (enintään 2 op)
• muut yleisopinnot, jotka tukevat tutkinnon tavoitteita
  

Tutkimusalakohtaiset opinnot ( 30 op ) voivat sisältää seuraavia opintoja:

• tieteenalakohtainen tai projektikohtainen menetelmäkoulutus, tutkimusalan tieteelliset kurssit (ei ylärajaa)
• oppiaineen tai tutkimusalan seminaarit (enintään 8 op)
• kansainväliset kongressit ja tieteelliset kokoukset (enintään 20 op)
• henkilökohtainen ohjaus (enintään 4 op)
• 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
• kirjatentit (enintään 10 op)
  

Mikäli kotimaisista ja kansainvälisistä kongresseista ja kursseista ei ole määritelty laajuutta, voidaan niiden laajuuden arvioinnissa käyttää luento-opetuksesta annettuja ohjeita tai arvioida siten, että 1 kongressipäivä vastaa 0,5 opintopistettä (kokopäiväinen ohjelma). Lisäksi posterin esittäminen vastaa 1 ja suullinen esitys 3 opintopistettä.

Yhden väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin julkaisemisesta kansainvälisessä vertaisarvioidussa lehdessä voi saada 2 opintopistettä (1. tai 2. kirjoittaja) tai 1 opintopisteen (enintään 3. kirjoittaja). Eläinlääkärilehdessä tai muussa vastaavassa kotimaisessa vertaisarvioidussa lehdessä julkaistusta artikkelista saa 1 opintopisteen (1. tai 2. kirjoittaja). Artikkelin voi sisällyttää kuuluvaksi joko yleisopintoihin tai tutkimusalakohtaisiin opintoihin (artikkelin aihe liittyy läheisesti tutkimusalaan).

Mikäli perustutkintoon sisältyy pakollisten opintojen lisäksi ylimääräisiä opintoja, voidaan ylimääräisiä opintoja valvovan professorin ja ohjaajan suosituksesta käyttää korvaamaan yleis- tai tutkimusalakohtaisia opintoja. Yleis- ja tutkimusalakohtaiset opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjatyön painatusluvan hakemista.

Ainoastaan perustelluista syistä voidaan hyväksyä yli 15 vuotta vanhoja opintosuorituksia.

Alkuun

4 Filosofian tohtorin tutkinto

4.1 Tavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

• perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalallaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa
• perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
• pystyy seuraamaan yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen kehitystä

4.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö

Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava 60 opintopisteen jatkokoulutuksen opinnot, joista yleisopintoja on 10 opintopistettä ja tutkimusalakohtaisia opintoja 50 opintopistettä sekä laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti.

Yleisopinnot (10 op) voivat sisältää seuraavia aihepiirejä, joista kustakin hyväksytään yleisopintoihin enintään 3 opintopistettä:

• tieteen teoria ja tutkimuksen etiikka
• tutkimuksen suunnittelu ja tilastolliset menetelmät
• koe-eläinten käsittely ja hoito
• tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi
• 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
• yliopistopedagogiset opinnot
• henkilökohtainen ohjaus (enintään 2 op)
• muut yleisopinnot, jotka tukevat tutkinnon tavoitteita

Tutkimusalakohtaiset opinnot (50 op) voivat sisältää seuraavia opintoja:

• tieteenalakohtainen tai projektikohtainen menetelmäkoulutus, tutkimusalan tieteelliset kurssit (ei ylärajaa)
• oppiaineen tai tutkimusalan seminaarit (enintään 8 op)
• kansainväliset kongressit ja tieteelliset kokoukset (enintään 35 op)
• henkilökohtainen ohjaus (enintään 4 op)
• 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
• kirjatentit (enintään 15 op)
  

Yhden väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin julkaisemisesta kansainvälisessä vertaisarvioidussa lehdessä voi saada 2 opintopistettä (1. tai 2. kirjoittaja) tai 1 opintopisteen (enintään 3. kirjoittaja). Eläinlääkärilehdessä tai muussa vastaavassa kotimaisessa vertaisarvioidussa lehdessä julkaistusta artikkelista saa 1 opintopisteen (1. tai 2. kirjoittaja). Artikkelin voi sisällyttää kuuluvaksi joko yleisopintoihin tai tutkimusalakohtaisiin opintoihin (artikkelin aihe liittyy läheisesti tutkimusalaan).

Mikäli perustutkintoon sisältyy pakollisten opintojen lisäksi ylimääräisiä opintoja, voidaan ylimääräisiä opintoja valvovan professorin ja ohjaajan suosituksesta käyttää korvaamaan yleis- tai tutkimusalakohtaisia opintoja. Yleis- ja tutkimusalakohtaiset opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjatyön painatusluvan hakemista.

Mikäli opiskelija on suorittanut lisensiaatin tutkinnon, siihen sisältyneillä 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla voidaan korvata filosofian tohtorin tutkintoa varten vaadittavat opinnot. Opintoihin tulee tällöin sisältyä vähintään 50 opintopistettä tutkimusalakohtaista koulutusta.

Ainoastaan perustelluista syistä voidaan hyväksyä yli 15 vuotta vanhoja opintosuorituksia.

Alkuun

5 Väitöskirja

5.1 Käsikirjoituksen laatiminen

Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys kyseiseen tieteenalaan kuuluvasta aiheesta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko osajulkaisuväitöskirja tai monografia, joka on väittelijän laatima aikaisemmin julkaisematon laaja tieteellinen tutkimus.

Osajulkaisuväitöskirja koostuu aiemmin julkaisemattomasta yhteenveto-osasta ja sen liitteenä olevista osajulkaisuista. Osajulkaisuväitöskirjaksi aiottujen julkaisujen ja niistä tehdyn yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä ongelmakokonaisuutta. Osajulkaisuväitöskirjan tulee koostua pääsääntöisesti vähintään neljästä osajulkaisusta, joista väittelijän tulee olla ensimmäisenä tekijänä vähintään kahdessa. Vähintään kahden väitöskirjan osatöistä pitää olla sellaisia, joita kukaan muu ei ole aiemmin käyttänyt väitöskirjassaan eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Yhteisjulkaisuissa väittelijällä tulee olla riittävän itsenäinen osuus. Mikäli väittelijä ei ole yhteisjulkaisun ensimmäinen kirjoittaja tai julkaisua käytetään kahdessa väitöskirjassa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, väittelijän/väittelijöiden ja työn ohjaajan/ohjaajien tulee kirjallisesti selvittää tekijöiden itsenäiset osuudet osatyössä.

Väittelijän tulee tarkistaa tieteellisen julkaisusarjan kustantajalta, että osajulkaisujen käyttö osana väitöskirjaa on luvallista (copy right).

Väitöskirjan etukannessa tulee olla:

• tekijä
• otsikko/nimi
• mahdollinen alaotsikko/-nimeke

Väitöskirjan nimiösivulla tulee olla:

• väitöskirjan nimi
• väittelijän nimi
• väitöstilaisuuden aika ja paikka
• painatusluvan myöntäneen tiedekunnan nimi
• sarjan nimi ja numero
• julkaisija
• painovuosi

Väitöskirjan nimiösivun kääntöpuolella tulee olla:

• väitöskirjatyön valvojan ja ohjaajien nimet
• esitarkastajien nimet ja vastaväittäjän nimi (mikäli tiedossa)
• tekijänoikeuksien omistaja
• ISBN-numero (nidottu)
• ISBN-numero (pdf)
• ISSN numero (jos kuuluu sarjaan)
• kirjapaino
• julkaisupaikka, aika

Väitöskirjan takakannessa tulee olla:

• sarjan nimi ja numero
• ISBN (nid.)
• ISBN (pdf)
• ISSN (jos kuuluu sarjaan)

Väitöskirjaan tulee sisältyä:

• yhteenveto
• sisällysluettelo
• osajulkaisuväitöskirjassa luettelo julkaisuista, joihin väitöskirjan yhteenveto perustuu
• kirjallisuuskatsaus (selvitys aiheen nykytilasta ja kehityksestä)
• selkeä ja mielekäs kysymyksenasettelu
• selvitys aineistosta ja menetelmistä
• tutkimusten tulokset, tulosten pohdinta ja johtopäätökset
• kirjallisuusluettelo
• osajulkaisut

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tai tiedekuntaneuvoston suostumuksella muulla kielellä.

Alkuun

5.2 Alkuperäisen tutkimusmateriaalin säilyttäminen

Väittelijän on säilytettävä väitöskirjaan liittyvä tulosaineisto mahdollisuuksien mukaan siihen asti kunnes todistus eläinlääketieteen tohtorin tutkinnosta on myönnetty. Tarvittaessa väittelijän on esitettävä aineistonsa väitöskirjan esitarkastajille ja vastaväittäjälle tai vastaväittäjille.

5.3 Painatuslupa

Painatusluvan anominen

Yleis- ja tutkimusalakohtaiset opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjatyön painatusluvan hakemista ja hakemukseen tulee liittää työn valvojan antama todistus opintojen suorittamisesta. Lisäksi painatuslupahakemukseen tulee liittää väitöskirjaksi tarkoitettu opinnäytetyö neljänä kappaleena, jonka lisäksi yhteenveto-osa neljänä kappaleena, väittelijän täydellinen julkaisuluettelo ja väitöskirjatyöhön liittyvät eläinkoeluvat.

Jos väitöskirjan käsikirjoitusta ei julkaista väittelijän äidinkielellä, hakemukseen tulee liittää myös todistus kieliasun tarkistuksesta. Helsingin yliopiston kielikeskus tarjoaa kielentarkistuspalvelua yliopiston henkilökunnalle. Tarkistuksen suorittaa syntyperäinen kielenpuhuja, joka on erikoistunut alan tekstiin. Lisätietoja palvelusta löytyy Helsingin yliopiston kielikeskuksesta. Tarkistuksen voi suorittaa myös virallinen kääntäjä.

Julkaisemattomista osajulkaisuista on liitettävä mukaan lehden kirjallinen ilmoitus työn hyväksymisestä. Yksi osajulkaisuista voi olla arvioitavana painatuslupaa haettaessa. Tässä tapauksessa hakemukseen on liitettävä lehden osajulkaisusta antama saapumisilmoitus.

Painatuslupahakemus liitteineen toimitetaan tiedekunnan kansliaan tieteellisiä jatko-opintoasioita hoitavalle suunnittelijalle.

Väitöskirjan esitarkastaminen

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle valvovan professorin esityksestä vähintään kaksi esitarkastajaa. Esityksestä tulee käydä ilmi ehdotettujen esitarkastajien asiantuntijuus suhteessa väitöskirjan tutkimusalaan. Esitarkastajilla tulee olla professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaavat tieteelliset ansiot voidaan osoittaa esimerkiksi lisäämällä kyseisen esitarkastajan julkaisuluettelo valvovan professorin esityksen liitteeksi. Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen kaikkea henkilöiden asiantuntemukseen mutta myös riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vähintään yhden esitarkastajista tai vastaväittäjistä on oltava tiedekunnan ulkopuolelta siten, ettei hän ole virka- tai työsuhteessa tiedekunnassa. Tiedekunnan ulkopuolella työskenteleviä dosentteja ei pidetä esteellisenä tällä perusteella. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai jolla on väittelijän kanssa yhteisiä julkaisuja. Hallintomenettelylaissa (434/2003) annettuja säännöksiä esteellisyydestä ja sen merkityksestä hallintomenettelylle tulee noudattaa. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Esitarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta lukien antaa yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen lausunto (ks. myös kohta väitöskirjan arvosteleminen). Mikäli esitarkastuslausuntoa ei saada määräajassa, väittelijä voi pyytää tiedekunnalta uuden esitarkastajan määräämistä.

Esitarkastuslausunnossa esitetään väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä sekä ehdotetaan väitöskirjan käsikirjoitukselle arvosanaa hyväksytty, kunniamaininnalla hyväksytty tai hylätty. Jos työ on keskeneräinen, vaatii mittavia rakenteellisia muutoksia tai lisätutkimuksia, asiantuntija voi kuukauden sisällä palauttaa työn tekijälle ja hänen ohjaajalleen perusteluin varustettuna. Jos väitöskirjaan sisältyy lehteen lähetetty osajulkaisu, jota ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi, esitarkastajien on toimittava kyseistä osajulkaisua arvioitaessa kuten he toimivat tarkastaessaan käsikirjoituksia tieteellisten sarjojen arvioijina. Esitarkastajan vaatiessa tällaiseen julkaisuun korjauksia tai lisätutkimuksia, ne on suoritettava ennen painatusluvan myöntämistä. Jos esitarkastaja ei hyväksy julkaisua, painatuslupaa ei tule myöntää. Lopullista lausuntoa ei tule antaa keskeneräisestä tai mahdollisesti vajavaisesta työstä (ks. myös kohta väitöskirjan arvosteleminen).

Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi.

Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja/ohjaajat ja valvoja puoltavat esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Alkuun

5.4 Väitöskirjan julkinen tarkastaminen

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto määrää valvovan professorin esityksestä väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla tulee olla professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Esityksestä tulee käydä ilmi ehdotetun/-ttujen vastaväittäjän/vastaväittäjien asiantuntijuus suhteessa väitöskirjan tutkimusalaan. Vastaavat tieteelliset ansiot voidaan osoittaa esimerkiksi lisäämällä ehdotetun vastaväittäjän julkaisuluettelo valvovan professorin esityksen liitteeksi. Vastaväittäjän valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen kaikkea henkilön asiantuntemukseen mutta myös riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vastaväittäjä/-jät tulee valita siten, että vähintään yksi esitarkastajista tai vastaväittäjistä on tiedekunnan ulkopuolelta siten, ettei hän ole virka- tai työsuhteessa tiedekunnassa. Tiedekunnan ulkopuolella työskenteleviä dosentteja ei pidetä esteellisenä tällä perusteella. Vastaväittäjäksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai jolla on väittelijän kanssa yhteisiä julkaisuja. Hallintomenettelylaissa (434/2003) annettuja säännöksiä esteellisyydestä ja sen merkityksestä hallintomenettelylle tulee noudattaa. Tiedekuntaneuvoston määrättyä väitöstilaisuudelle vastaväittäjän, väittelijä toimittaa vastaväittäjälle väitöskirjansa. Väitöstilaisuudessa tarkistettavassa väitöskirjassa tulee esitarkastajien mahdollisesti edellyttämät korjaukset olla otettuina huomioon.

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää kustokseksi tiedekunnan toistaiseksi nimitetyn tai määräaikaisen professorin.

5.5 Väitöstilaisuuden kieli

Väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen väitöstilaisuuden kielestä kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieltä, jos näin sovitaan.

5.6 Väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu

Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja on julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen sen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää.

Väitöskirja julkaistaan aina myös elektronisessa muodossa. Tällöin yliopistolle luovutetaan yksi elektroninen versio sekä painettuja väitöskirjoja tämän kappaleen lopussa olevan jakelutaulukon mukaisesti. Väittelijä huolehtii myös, että esitarkastajille, vastaväittäjälle tai vastaväittäjille sekä kustokselle varataan yhdet kappaleet väitöskirjasta. Artikkeliväitöskirjoista julkaistaan sähköisessä muodossa yleensä ainoastaan yhteenveto-osa. Lisäksi väittelijä laatii tiivistelmän suomeksi tai ruotsiksi sekä englanniksi, ja toimittaa nämä tiivistelmät yliopiston tietovarantoihin täyttämällä www-lomakkeen, joka on osoitteessa http://ethesis.helsinki.fi/forms/diss/.

Väitöskirjan on oltava julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Myös elektronisen väitöskirjan virallinen esilläolokappale on painettu versio. Aikataulun suunnittelussa kannattaa huomioida myös painatusaika. Elektronisen väitöskirjan tekemiseen riittää sama aika kuin painetulle. Viimeistelty aineisto väitöskirjaan kannattaa toimittaa painoon 3-4 viikkoa ennen väitöspäivää. Elektronisen väitöskirjan tekeminen voidaan varsinaisesti aloittaa vasta, kun painettava väitöskirja on saanut painoluvan eli viimeisimmätkin korjaukset mallikirjaan on tehty.

Lisätietoa väitöskirjan julkaisemisesta ja jakelusta on yliopiston Tie tohtoriksi -sivuilla. Elektronisen väitöskirjan julkaisemisesta on ohjeet yliopiston E-thesis –palvelun www-sivuilla.

Esitarkastajille, vastaväittäjälle tai vastaväittäjille sekä kustokselle toimitettavien kappaleitten lisäksi väitöskirjan jakelu tapahtuu konsistorin ja tiedekunnan päätösten mukaisesti seuraavasti:

76 painettua (kokonaista) kappaletta ja yksi elektronisessa muodossa oleva kappale (artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa)

Yliopistolle luovutettavat kappaleet:	monografia/artikkeliväitöskirja, kpl
Yliopiston kirjasto	6 ja 1 elektroninen versio
Jakelu päärakennuksessa
- kansleri	1
- rehtori	1
- neuvontatoimisto	1
Tiedotus	1
Viikin kampuskirjasto	8
Jakelu tiedekunnassa	49
-dekaani	1
-tiedekunnan ilmoitustaulu ja kanslia	2
-professorit	24
-osastot	4
-väittelijän oppiaine*	22
Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira)	5

*Jos oppiaine ei tarvitse koko määrää, voi väittelijä sovittuaan asiasta oppiaineen esimiehen kanssa muuttaa oppiaineeseen toimitettavaa määrää.

Yliopiston kirjaston painetut kappaleet toimitetaan kirjaston vahtimestarille (PL 15, (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto).

Päärakennuksen kappaleet toimitetaan Helsingin yliopiston päärakennuksen ylivahtimestareille (PL 3 (Fabianinkatu 33) 00014 Helsingin yliopisto) jakelua varten.

Tiedotuksen kappale toimitetaan osoitteella Tiedottaja, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto.

Viikin kampuskirjaston kappaleet toimitetaan osoitteella Viikin kampuskirjasto/Saapumisvalvonta PL 62 (Viikinkaari 11, 00014 Helsingin yliopisto).

Tiedekunnan kappaleet voi toimittaa osoitetarroilla varustettuna tiedekunnan kansliaan tai vahtimestarille (Agnes Sjöbergin katu 2, 00014 Helsingin yliopisto) ja Eviran kappaleet Eviran Infopisteeseen (Mustialankatu 3, 00790 Helsinki)

• Tulostettavat osoitetarrat jakelua varten (rtf)
  
  

Alkuun

5.7 Väitöksestä tiedottaminen

Tiedotus hoidetaan Helsingin yliopiston ohjeiden mukaisesti. Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Tie tohtoriksi –sivuston kohdasta Väitöksestä tiedottaminen.

Alkuun

5.8 Väitöstilaisuudessa noudatettavat muodot

Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.

Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät yleensä frakkia ja mustia liivejä (tai univormua), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Mikäli asianomaiset aikovat käyttää eräissä tiedekunnissa käytössä olevia akateemisia viittoja tai tummaa pukua, heidän tulee sopia siitä keskenään. Ulkomainen vastaväittäjä voi halutessaan käyttää oman yliopistonsa viittaa. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään tai päässään sisään astuessaan ja salista poistuessaan.

Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan lisensiaatti N.N.:n väitöstilaisuuden alkaneeksi". Tämän jälkeen istuudutaan.

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esityksen aiheen ei tarvitse liittyä tiukasti väitöskirjassa pohdittuihin kysymyksiin. Sen lopuksi väittelijä lausuu: "Pyydän teitä, arvoisa professori (tohtori jne.), eläinlääketieteellisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta."

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä sekä esittelee väitöskirjatyön tieteelliseltä kannalta. Johdantolausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.

Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille ja yleisökeskustelulle jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, kustos voi määrätä pidettäväksi tauon.

Kun vastaväittäjä ilmoittaa oman tarkastuksensa päättyneen, väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Sen jälkeen väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen pyydän niitä, jotka haluavat kommentoida väitöskirjaani, pyytämään puheenvuoron väitöstilaisuuden kustokselta." Tällöin kustos kehottaa yleisöä esittämään kysymyksiä tai kommentteja väitöskirjasta.

Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka kokonaisuudessaan saa kestää enintään kuusi tuntia.

Kattavampi ohje väitöstilaisuuden historiasta ja muodoista löytyy Helsingin yliopiston Tie tohtoriksi -sivuilta.

Alkuun

5.9 Väitöskirjan arvosteleminen

Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Väitöskirja arvostellaan asteikolla hylätty,hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Lausunnot arvostelusta pyydetään esitarkastajilta ja vastaväittäjältä tai vastaväittäjiltä.

Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan vain erityisen korkeatasoisesta väitöskirjasta. Tiedekunta hyväksyy väitöskirjan arvosanalla kiittäen hyväksytty pääsääntöisesti silloin, kun sekä esitarkastajat että vastaväittäjä(t) esittävät tätä arvosanaa. Jos lausunnon antaja ehdottaa väitöskirjalle arvosanaa kiittäen hyväksytty, tulee hänen liittää lausuntonsa loppuun lyhyt yhteenveto niistä ansioista, joiden perusteella hän pitää väitöskirjaa kunniamaininnan arvoisena.

Esitarkastajien ja vastaväittäjän tai vastaväittäjien tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• kysymyksenasettelu
• menetelmät ja aineisto
• tutkimustulokset
• pohdinta ja johtopäätökset
• tutkimusalan tuntemus
• oma työpanos
• kieliasu ja esitystapa
  

Vastaväittäjän tai vastaväittäjien tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen lausunto väitöskirjasta. Vastaväittäjän tai vastaväittäjien väitöskirjaa koskevassa lausunnossa tulee edellä mainittujen asioiden lisäksi kiinnittää huomiota väittelijän puolustautumiseen väitöstilaisuudessa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta.

Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Alkuun

6 Tutkintotodistus

Todistuksen eläinlääketieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisesta antaa dekaani.

7 Helsingin yliopiston apurahat väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi ja väitöskirjan painatuskuluihin

Apurahaa väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi voivat hakea kaikki Helsingin yliopistossa väitöskirjatyötä tekevät jatko-opiskelijat yhdessä ohjaajansa kanssa. Sitä voidaan myöntää 1 – 3 kuukaudeksi, ja se edellyttää päätoimista työskentelyä.

Apurahaa voi hakea silloin, kun väitöskirja ei vielä ole edennyt esitarkastukseen eikä väitöskirjatyöntekijällä ole muita rahoituskanavia käytössään. Apurahaa ei voi nauttia päällekkäin päätoimisen työn tai toisen apurahan kanssa. Apurahaa ei myönnetä tutkijakoululaisille tai tutkijannimikkeellä yliopistossa tai muualla työskenteleville.

Lisäksi väittelijän on mahdollista anoa Helsingin yliopistolta apurahaa väitöskirjan painatuskuluihin.

Lisätietoa HY:n myöntämistä apurahoista sekä hakuohjeet ja –lomakkeet löytyvät yliopiston tutkimusmäärärahoja käsitteleviltä Alma-sivuilta.

Alkuun