Tieteelliset jatkotutkinnot: Jatko-opintoja koskevat ohjeet

Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 20.10.2005.

Lisäykset kohtiin 5.3 ja 5.4. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 16.3.2006.
Lisäykset kohtiin 3.2. ja 4.2. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 22.11.2007.
Lisäykset kohtiin 3.2. ja 4.2. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 11.6.2009.
Muutokset kohtiin 1., 2. ja 5.3. on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 14.2.2012.
Muutokset kohtiin 2., 5.1., 5.3., 5.6. ja 7 on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.6.2012.
Muutokset kohtiin 5.6 on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 13.5.2014.
Muutokset kohtiin 5.1 ja 5.3. hyväksyttiin tiedekuntaneuvostossa 11.11.2014 ja tulivat voimaan 1.1.2015.


1 Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen
1.1 tutkimus- ja opintosuunnitelma
1.2 lomakkeet
2 Yliopistoon ilmoittautuminen
3 Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto
3.1 tavoitteet
3.2 tutkinnon rakenne ja sisältö
4 Filosofian tohtorin tutkinto
4.1 tavoitteet
4.2 tutkinnon rakenne ja sisältö
5 Väitöskirja
5.1 käsikirjoituksen laatiminen
5.2 alkuperäisen tutkimusmateriaalin säilyttäminen
5.3 painatuslupa
5.4 väitöskirjan julkinen tarkastaminen
5.5 väitöstilaisuuden kieli
5.6 väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu
5.7 väitöksestä tiedottaminen
5.8 väitöstilaisuudessa noudatettavat muodot
5.9 väitöskirjan arvosteleminen
6 Tutkintotodistus
7 Helsingin yliopiston apurahat väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi ja väitöskirjan painatuskulutuihin

1 Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa voi tieteellisinä jatkotutkintoina suorittaa eläinlääketieteen tohtorin (ELT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnon. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan erillisellä lomakkeella (katso kohta 1.2).

KEVÄÄN 2017 HAUT

Hakujen deadlinet keväällä 2017 ovat 23.2. ja 26.4.

Jatko-opiskeluhakemus liitteineen palautetaan osoitteeseen: Eläinlääketieteellinen tiedekunta/tohtorikoulutus, PL 56, 00014 Helsingin yliopisto. Käyntiosoite Biokeskus 2, huone 2064a

Hakemus käsitellään siinä tohtoriohjelmassa, johon hakija haluaa liittyä, sekä tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnassa. Toimikunnan puoltaessa jatko-opiskeluoikeutta ja saatuaan tohtoriohjelman arvion, tiedekunnan dekaani päättää jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä, tutkimus- ja opintosuunnitelman hyväksymisestä sekä nimeää valvojan ja ohjaajan/ohjaajat sekä seurantaryhmän (ks. seurantaryhmän periaatteet eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, pdf).

LUKUVUODEN 2017 HAUT

Lukuvuonna 2017 - 2018 eläinlääketieteellisen tiedekunnan koordinoimien tohtoriohjelmien Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelman ja Ruokakaketjun ja terveyden tohtoriohjelman hakuajat ovat 1. - 14.9 ja 1. - 14.11.2017 sekä 1. - 14.2. ja 3. - 16.4.2018

Mikrobiologian ja biotekniikan-, Integroivien biotieteiden-, Lääketutkimuksen- ja Aivot ja mieli -tohtoriohjelman hakuajat ovat 1. - 14.9.2017 ja 3. - 16.4.2018.

Syksystä 2017 alkaen hakukohteena on tohtoriohjelma. Hakemus jätetään sähköiseen järjestelmään, eikä paperista hakulomaketta oteta vastaan tai käsitellä tiedekunnassa. Hakuohjeet päivitetään kesän 2017 aikana.

Hakukelpoisuus

Eläinlääketieteellinen tiedekunta voi hyväksyä eläinlääketieteen tohtorin tutkintoa suorittamaan henkilön, joka on joko:

  • suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa (aik. eläinlääketieteellinen korkeakoulu)
  • suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan kohdassa yksi tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon,
  • hyväksytty Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan suorittamaan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa
  • tai jolla Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on todennut muutoin olevan riittävät eläinlääketieteen tiedot ja valmiudet eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon suorittamista varten.

Eläinlääketieteen tohtorin tutkinnonsuoritusoikeutta anovan tulee liittää hakemukseen virallisesti oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta (kohta 2) tai muista todistuksista, joilla hakija osoittaa hallitsevansa riittävät eläinlääketieteen tiedot ja valmiudet (kohta 4). Todistus- ja muiden kopioiden tulee olla tutkinnon myöntäneen oppilaitoksen tai notaarin virallisesti oikeaksi todistamia. Todistus- ja muiden kopioiden tulee olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä tai virallisen kääntäjän tekemiä käännöksiä, joissa on kääntäjän leima ja allekirjoitus.  Jos henkilö suorittaa tai on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon Suomessa, hakemukseen ei tarvitse liittää kopiota tutkinto- tai hyväksymistodistuksista.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta voi hyväksyä filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan henkilön, joka on joko:

  • suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon,
  • suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan kohdassa yksi tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon
  • tai jolla eläinlääketieteellinen tiedekunta on todennut muuten olevan edellä mainittua tutkintoa vastaavat tiedot ja valmiudet

Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta anovan tulee liittää hakemukseen virallisesti oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta tai muista todistuksista, joilla hakija haluaa osoittaa hallitsevansa kohdissa 1-3 tarkoitetut tiedot ja valmiudet. Todistus- ja muiden kopioiden tulee olla tutkinnon myöntäneen oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistamia. Mikäli tämä on mahdotonta, virallisen kopion voi oikeaksi todistaa myös notaari. Todistus- ja muiden kopioiden tulee olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä tai virallisen kääntäjän tekemiä käännöksiä, joissa on kääntäjän leima ja allekirjoitus. Jos henkilö on suorittanut maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa, hakemukseen ei tarvitse liittää kopiota tutkintotodistuksesta tai opintosuoritusotteesta.

Alkuun

1.1 Tutkimus- ja opintosuunnitelma

Jatko-opiskelijaksi hakeva laatii yhdessä valvovan professorin ja ohjaajan tai ohjaajien kanssa tutkimus- ja opintosuunnitelman. Valvovan professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma tulee liittää jatko-opiskeluhakemukseen. Tutkimussuunnitelman voi laatia suomen-, ruotsin- tai englanninkielisenä.

Tutkimussuunnitelman laajuus ilman kirjallisuusviitteitä on 4-6 liuskaa. Sen tulee noudattaa tieteellisen kirjoittamisen esitystapaa sisältäen mm. viitemerkinnät ja sivunumeroinnin. Suunnitelman tulee kattaa koko väitöskirjatyö ja sen tulee olla selkeä sekä sisältää seuraavat osiot siten, että väitöskirjan osatyöt tulevat esiin:
  • kirjallisuuskatsaus, joka sisältää tutkimuksen taustan, aiheeseen liittyvät keskeiset ongelmat sekä mitä uutta tietoa esitetty tutkimus tulee tuomaan
  • tutkimuksen hypoteesi ja tavoitteet sisältäen mitä aiotaan tutkia ja miksi, osaprojektien yksilöidyt tavoitteet ja millä tavalla osatavoitteet liittyvät toisiinsa
  • käytetyt menetelmät ja aineisto; yleiskuvaus käytetyistä menetelmistä, koejärjestelyjen yleispiirteet, suunnitelma mahdollisten koe-eläinten käyttämisestä ja lupien hankkimisesta ja/tai potilasaineistot, tilastolliset käsittelyt, yhteistyötahot.
  • tutkimuksen merkitys: oletetut tulokset ja niiden tuoma uusi tieto, tulosten mahdollinen eläinlääketieteellinen merkitys
  • aikataulu: työn nykyvaihe, jatkotutkimukset, arvioitu valmistumisaika
  • kirjallisuusluettelo: keskeiset kirjallisuusviitteet systemaattisesti esitettynä

Opintosuunnitelma laaditaan hakemuslomakkeelle. Yleis- ja tutkimusalakohtaiset opinnot kirjataan mahdollisimman tarkasti, ELT tutkinnossa 40 op ja FT tutkinnossa 60 op.

Jatko-opiskelijalle nimetään työtä valvova professori ja ohjaaja/ohjaajat. Valvovan professorin tulee olla eläinlääketieteellisen tiedekunnan toistaiseksi nimitetty tai määräaikainen professori. Valvova professori voi toimia myös ohjaajana. Ohjaajista vähintään yhden tulee olla professori, dosentti tai hänellä tulee olla vastaavat tieteelliset ansiot. Muiden ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Tiedekunnan hyväksymiä ohjaussuhteita ei voi muuttaa ilman uutta anomusta. Mikäli valvojaa tai ohjaussuhteita halutaan muuttaa, anomus osoitetaan perusteluineen eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan, tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnalle. Anomuksesta tulee käydä ilmi kaikkien asianosaisten (valvojan, ohjaajan/ohjaajien sekä jatko-opiskelijan) kannat esitetyn muutoksen suhteen. Tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnan puoltaessa anomusta, uudet valvoja ja ohjaaja/ohjaajat nimetään.

Alkuun

1.2. Lomakkeet

2 Yliopistoon ilmoittautuminen

Yliopistolain 38 §:n mukaan hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Myös tohtorintutkinnot kuuluvat tämän säännön piiriin. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle sähköpostitse. Viestissä on ohje paikan vastaanottamisesta. Hyväksytyksi tulleiden tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta ohjeen mukaan määräpäivään mennessä. Niiden, jotka eivät ole ilmoittaneet opiskelupaikan vastaanottamisesta ja toimittaneet pyydettyjä asiakirjoja määräaikana, menettävät opiskelupaikkansa.

Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31. elokuuta. Tarkempaa tietoa ilmoittautumisesta HY:n sivuilla.

Opiskelija, joka ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, ei voi ilmoittautua läsnäolevaksi. Ilmoittautumisoikeuden palauttamiseksi tohtorikoulutettavan pitää anoa tiedekunnalta ilmoittautumisen eston poistamista ja maksaa uudelleenkirjoittautumismaksu.

Halutessaan jatko-opiskelija voi liittyä ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunnan jäseneksi. Ylioppilaskunnan jäsen saa osittaista ateriatukea UniCafe -ravintoloissa. Lisätietoa ilmoittautumista ja ylioppilaskuntaan liittymisestä HYY:n sivuilla.

Alkuun

3 Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto

3.1 Tavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

  • perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalallaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa
  • perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
  • pystyy seuraamaan yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen kehitystä

3.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö

Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu 40 opintopisteen (op) laajuisista jatkokoulutuksen opinnoista ja väitöskirjatyöstä, jota on puolustettava julkisesti.

Yleisopinnot (10 op) voivat sisältää seuraavia aihepiirejä:

  • tieteen teoria ja tutkimuksen etiikka (enintään 3 op)
  • tutkimuksen suunnittelu (enintään 3 op)
  • tilastolliset menetelmät, biostatistiikka ja perusepidemiologia (enintään 3 op)
  • koe-eläinten käsittely ja hoito (enintään 3 op)
  • tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (enintään 3 op)
  • 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
  • yliopistopedagogiset opinnot (enintään 3 op)
  • henkilökohtainen ohjaus (enintään 2 op)
  • muut yleisopinnot, jotka tukevat tutkinnon tavoitteita

Tutkimusalakohtaiset opinnot ( 30 op ) voivat sisältää seuraavia opintoja:

  • tieteenalakohtainen tai projektikohtainen menetelmäkoulutus, tutkimusalan tieteelliset kurssit (ei ylärajaa)
  • oppiaineen tai tutkimusalan seminaarit (enintään 8 op)
  • kansainväliset kongressit ja tieteelliset kokoukset (enintään 20 op)
  • henkilökohtainen ohjaus (enintään 4 op)
  • 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
  • kirjatentit (enintään 10 op)

Mikäli kotimaisista ja kansainvälisistä kongresseista ja kursseista ei ole määritelty laajuutta, voidaan niiden laajuuden arvioinnissa käyttää luento-opetuksesta annettuja ohjeita tai arvioida siten, että 1 kongressipäivä vastaa 0,5 opintopistettä (kokopäiväinen ohjelma). Lisäksi posterin esittäminen vastaa 1 ja suullinen esitys 3 opintopistettä.

Yhden väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin julkaisemisesta kansainvälisessä vertaisarvioidussa lehdessä voi saada 2 opintopistettä (1. tai 2. kirjoittaja) tai 1 opintopisteen (enintään 3. kirjoittaja). Eläinlääkärilehdessä tai muussa vastaavassa kotimaisessa vertaisarvioidussa lehdessä julkaistusta artikkelista saa 1 opintopisteen (1. tai 2. kirjoittaja). Artikkelin voi sisällyttää kuuluvaksi joko yleisopintoihin tai tutkimusalakohtaisiin opintoihin (artikkelin aihe liittyy läheisesti tutkimusalaan), enintään yhden artikkelin kumpaankin.

Mikäli perustutkintoon sisältyy pakollisten opintojen lisäksi ylimääräisiä opintoja, voidaan ylimääräisiä opintoja valvovan professorin ja ohjaajan suosituksesta käyttää korvaamaan yleis- tai tutkimusalakohtaisia opintoja. Yleis- ja tutkimusalakohtaiset opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjatyön painatusluvan hakemista.

Ainoastaan perustelluista syistä voidaan hyväksyä yli 15 vuotta vanhoja opintosuorituksia.

Alkuun

4 Filosofian tohtorin tutkinto

4.1 Tavoitteet

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

  • perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalallaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa
  • perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin
  • pystyy seuraamaan yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen kehitystä


4.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö

Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava 60 opintopisteen jatkokoulutuksen opinnot, joista yleisopintoja on 10 opintopistettä ja tutkimusalakohtaisia opintoja 50 opintopistettä sekä laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti.

Yleisopinnot (10 op) voivat sisältää seuraavia aihepiirejä:

  • tieteen teoria ja tutkimuksen etiikka (enintään 3 op)
  • tutkimuksen suunnittelu ja tilastolliset menetelmät (enintään 3 op)
  • koe-eläinten käsittely ja hoito (enintään 3 op)
  • tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (enintään 3 op)
  • 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
  • yliopistopedagogiset opinnot (enintään 3 op)
  • henkilökohtainen ohjaus (enintään 2 op)
  • muut yleisopinnot, jotka tukevat tutkinnon tavoitteita


Tutkimusalakohtaiset opinnot (50 op) voivat sisältää seuraavia opintoja:

  • tieteenalakohtainen tai projektikohtainen menetelmäkoulutus, tutkimusalan tieteelliset kurssit (ei ylärajaa)
  • oppiaineen tai tutkimusalan seminaarit (enintään 8 op)
  • kansainväliset kongressit ja tieteelliset kokoukset (enintään 35 op)
  • henkilökohtainen ohjaus (enintään 4 op)
  • 1 väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin kirjoittaminen
  • kirjatentit (enintään 15 op)

Mikäli kotimaisista ja kansainvälisistä kongresseista ja kursseista ei ole määritelty laajuutta, voidaan niiden laajuuden arvioinnissa käyttää luento-opetuksesta annettuja ohjeita tai arvioida siten, että 1 kongressipäivä vastaa 0,5 opintopistettä (kokopäiväinen ohjelma). Lisäksi posterin esittäminen vastaa 1 ja suullinen esitys 3 opintopistettä.

Yhden väitöskirjaan kuulumattoman artikkelin julkaisemisesta kansainvälisessä vertaisarvioidussa lehdessä voi saada 2 opintopistettä (1. tai 2. kirjoittaja) tai 1 opintopisteen (enintään 3. kirjoittaja). Eläinlääkärilehdessä tai muussa vastaavassa kotimaisessa vertaisarvioidussa lehdessä julkaistusta artikkelista saa 1 opintopisteen (1. tai 2. kirjoittaja). Artikkelin voi sisällyttää kuuluvaksi joko yleisopintoihin tai tutkimusalakohtaisiin opintoihin (artikkelin aihe liittyy läheisesti tutkimusalaan), enintään yhden artikkelin kumpaankin.

Mikäli perustutkintoon sisältyy pakollisten opintojen lisäksi ylimääräisiä opintoja, voidaan ylimääräisiä opintoja valvovan professorin ja ohjaajan suosituksesta käyttää korvaamaan yleis- tai tutkimusalakohtaisia opintoja. Yleis- ja tutkimusalakohtaiset opinnot tulee suorittaa ennen väitöskirjatyön painatusluvan hakemista.

Mikäli opiskelija on suorittanut lisensiaatin tutkinnon, siihen sisältyneillä 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla voidaan korvata filosofian tohtorin tutkintoa varten vaadittavat opinnot. Opintoihin tulee tällöin sisältyä vähintään 50 opintopistettä tutkimusalakohtaista koulutusta.

Ainoastaan perustelluista syistä voidaan hyväksyä yli 15 vuotta vanhoja opintosuorituksia.

Alkuun

5 Väitöskirja

5.1 Käsikirjoituksen laatiminen

Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys kyseiseen tieteenalaan kuuluvasta aiheesta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko osajulkaisuväitöskirja tai monografia, joka on väittelijän laatima aikaisemmin julkaisematon laaja tieteellinen tutkimus.

Osajulkaisuväitöskirja koostuu aiemmin julkaisemattomasta yhteenveto-osasta ja sen liitteenä olevista osajulkaisuista. Osajulkaisuväitöskirjaksi aiottujen julkaisujen ja niistä tehdyn yhteenvedon tulee käsitellä yhtenäistä ongelmakokonaisuutta. Osajulkaisuväitöskirjan tulee koostua pääsääntöisesti vähintään kolmesta osajulkaisusta, joista väittelijän tulee olla ensimmäisenä tekijänä vähintään kahdessa. Vähintään kahden väitöskirjan osatöistä pitää olla sellaisia, joita kukaan muu ei ole aiemmin käyttänyt väitöskirjassaan eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Yhteisjulkaisuissa väittelijällä tulee olla riittävän itsenäinen osuus. Mikäli julkaisua käytetään kahdessa väitöskirjassa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, väittelijän/väittelijöiden ja työn ohjaajan/ohjaajien tulee kirjallisesti selvittää tekijöiden itsenäiset osuudet osatyössä.

Väittelijän tulee tarkistaa tieteellisen julkaisusarjan kustantajalta, että osajulkaisujen käyttö osana väitöskirjaa on luvallista (copy right).

Väitöskirjan etukannessa tulee olla:

  • tekijä
  • otsikko/nimi
  • mahdollinen alaotsikko/-nimeke

Väitöskirjan nimiösivulla tulee olla:

  • väitöskirjan nimi
  • väittelijän nimi
  • väitöstilaisuuden aika ja paikka
  • painatusluvan myöntäneen tiedekunnan nimi
  • sarjan nimi ja numero
  • julkaisija
  • painovuosi

Väitöskirjan nimiösivun kääntöpuolella tulee olla:

  • väitöskirjatyön valvojan ja ohjaajien nimet
  • esitarkastajien nimet ja vastaväittäjän nimi (mikäli tiedossa)
  • tekijänoikeuksien omistaja
  • ISBN-numero (nidottu)
  • ISBN-numero (pdf)
  • ISSN numero (jos kuuluu sarjaan)
  • kirjapaino
  • julkaisupaikka, aika

Väitöskirjan takakannessa tulee olla:

  • sarjan nimi ja numero
  • ISBN (nid.)
  • ISBN (pdf)
  • ISSN (jos kuuluu sarjaan)

Väitöskirjaan tulee sisältyä:

  • yhteenveto
  • sisällysluettelo
  • osajulkaisuväitöskirjassa luettelo julkaisuista, joihin väitöskirjan yhteenveto perustuu
  • kirjallisuuskatsaus (selvitys aiheen nykytilasta ja kehityksestä)
  • selkeä ja mielekäs kysymyksenasettelu
  • selvitys aineistosta ja menetelmistä
  • tutkimusten tulokset, tulosten pohdinta ja johtopäätökset
  • kirjallisuusluettelo
  • osajulkaisut

Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tai tiedekuntaneuvoston suostumuksella muulla kielellä.

Alkuun

5.2 Alkuperäisen tutkimusmateriaalin säilyttäminen

Väittelijän on säilytettävä väitöskirjaan liittyvä tulosaineisto mahdollisuuksien mukaan siihen asti kunnes todistus eläinlääketieteen tohtorin tutkinnosta on myönnetty. Tarvittaessa väittelijän on esitettävä aineistonsa väitöskirjan esitarkastajille ja vastaväittäjälle tai vastaväittäjille.

5.3 Painatuslupa

Painatusluvan hakeminen

Painatusluvan myöntämisen ensimmäinen vaihe on esitarkastajien määrääminen. Varsinainen painatuslupa (vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen) annetaan esitarkastajien lausunnon perusteella. Esitarkastajaesitys voidaan jättää, kun väitöskirjan käsikirjoitus on valmis. Esitarkastajaesityksen tekee valvova professori.

Ennen tiedekuntaneuvostoa esitarkastajaesitys käsitellään tutkimuksen ja tieteellisten jatkotutkintojen toimikunnan kokouksessa. Toimikunta kokoontuu viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Mikäli toimikunta puoltaa esitarkastajien nimeämistä esitys viedään tiedekuntaneuvostoon.

Osajulkaisuista pääsääntöisesti kahden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä painatuslupaa haettaessa. Julkaisemattomista osajulkaisuista on liitettävä mukaan lehden antama kirjallinen saapumisilmoitus tai ilmoitus osajulkaisun hyväksymisestä.

Painatuslupahakemuksen liitteet toimitetaan tiedekunnalle osoitteeseen viikki-phd@helsinki.fi.

Esitarkastajaesityksen liitteet:

  • Väitöskirjan käsikirjoitus (abstract tai summary -osa, artikkelit, yhteenveto)
  • Väittelijän täydellinen julkaisuluettelo, jossa väitöskirjaan sisältyvät artikkelit on merkitty erikseen (väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen lisäksi tarvitaan tiedot kaikista väittelijän julkaisuista)
  • Julkaisemattomista osajulkaisuista liitetään mukaan lehden antama kirjallinen saapumisilmoitus, tai ilmoitus osajulkaisun hyväksymisestä.
  • Mahdollisista yhteisjulkaisuista tarvitaan kummankin väittelijän ja työn ohjaajan/ohjaajien kirjallinen selvitys, josta käy ilmi tekijöiden itsenäinen osuus osatöiden tuottamisessa
  • Eläinkoelupa, mikäli väitöskirjaan sisältyy eläinkokeita
  • Työn valvojan lausunto tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamisesta sekä allekirjoitettu koontilomake
  • Todistus kielentarkastuksen suorittamisesta, mikäli väitöskirjaa ei julkaista väittelijän äidinkielellä. Kielentarkastus on Helsingin yliopiston kielipalveluissa maksuton. Tarkempaa tietoa Flammassa (vaatii sisäänkirjautumisen). Tarkistuksen voi suorittaa myös virallinen kääntäjä.

Väitöskirjan esitarkastaminen

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle valvovan professorin esityksestä vähintään kaksi esitarkastajaa. Esityksestä tulee käydä ilmi ehdotettujen esitarkastajien asiantuntijuus suhteessa väitöskirjan tutkimusalaan. Esitarkastajilla tulee olla professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaavat tieteelliset ansiot voidaan osoittaa esimerkiksi lisäämällä kyseisen esitarkastajan julkaisuluettelo valvovan professorin esityksen liitteeksi.

Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen kaikkea henkilöiden asiantuntemukseen mutta myös riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vähintään yhden esitarkastajista tai vastaväittäjistä on oltava tiedekunnan ulkopuolelta siten, ettei hän ole virka- tai työsuhteessa tiedekunnassa. Tiedekunnan ulkopuolella työskenteleviä dosentteja ei pidetä esteellisenä tällä perusteella. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai jolla on väittelijän tai ohjaajan kanssa yhteisiä julkaisuja.

Hallintomenettelylaissa (434/2003) annettuja säännöksiä esteellisyydestä ja sen merkityksestä hallintomenettelylle tulee noudattaa. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Esitarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta lukien antaa yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen lausunto (ks. myös kohta väitöskirjan arvosteleminen). Mikäli esitarkastuslausuntoa ei saada määräajassa, väittelijä voi pyytää tiedekunnalta uuden esitarkastajan määräämistä.

Esitarkastuslausunnossa esitetään väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä sekä ehdotetaan väitöskirjan käsikirjoitukselle arvosanaa hyväksytty, kunniamaininnalla hyväksytty tai hylätty. Jos työ on keskeneräinen, vaatii mittavia rakenteellisia muutoksia tai lisätutkimuksia, asiantuntija voi kuukauden sisällä palauttaa työn tekijälle ja hänen ohjaajalleen perusteluin varustettuna. Jos väitöskirjaan sisältyy lehteen lähetetty osajulkaisu, jota ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi, esitarkastajien on toimittava kyseistä osajulkaisua arvioitaessa kuten he toimivat tarkastaessaan käsikirjoituksia tieteellisten sarjojen arvioijina.

Esitarkastajan vaatiessa tällaiseen julkaisuun korjauksia tai lisätutkimuksia, ne on suoritettava ennen painatusluvan myöntämistä. Jos esitarkastaja ei hyväksy julkaisua, painatuslupaa ei tule myöntää. Lopullista lausuntoa ei tule antaa keskeneräisestä tai mahdollisesti vajavaisesta työstä (ks. myös kohta väitöskirjan arvosteleminen).

Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi.

Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja/ohjaajat ja valvoja puoltavat esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Alkuun

5.4 Väitöskirjan julkinen tarkastaminen

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto määrää valvovan professorin esityksestä väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla tulee olla professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Esityksestä tulee käydä ilmi ehdotetun/-ttujen vastaväittäjän/vastaväittäjien asiantuntijuus suhteessa väitöskirjan tutkimusalaan. Vastaavat tieteelliset ansiot voidaan osoittaa esimerkiksi lisäämällä ehdotetun vastaväittäjän julkaisuluettelo valvovan professorin esityksen liitteeksi.

Vastaväittäjän valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen kaikkea henkilön asiantuntemukseen mutta myös riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vastaväittäjän (toisen vastaväittäjistä) tulisi olla pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta siten, ettei hän ole virka- tai työsuhteessa yliopistossa. (HY tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 45§). Yliopiston ulkopuolella työskenteleviä dosentteja ei pidetä esteellisenä tällä perusteella.

Vastaväittäjäksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai jolla on väittelijän tai ohjaajan kanssa yhteisiä julkaisuja. Hallintomenettelylaissa (434/2003) annettuja säännöksiä esteellisyydestä ja sen merkityksestä hallintomenettelylle tulee noudattaa.

Tiedekuntaneuvoston määrättyä väitöstilaisuudelle vastaväittäjän, väittelijä toimittaa vastaväittäjälle väitöskirjansa. Väitöstilaisuudessa tarkistettavassa väitöskirjassa tulee esitarkastajien mahdollisesti edellyttämät korjaukset olla otettuina huomioon.

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää kustokseksi tiedekunnan toistaiseksi nimitetyn tai määräaikaisen professorin.

5.5 Väitöstilaisuuden kieli

Väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen väitöstilaisuuden kielestä kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieltä, jos näin sovitaan.

5.6 Väitöskirjan julkaiseminen ja jakelu

Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja on julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen sen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää.

Väitöskirja julkaistaan aina myös digitaalisessa muodossa. Ohjeet digitaalisessa muodossa julkaisemista varten löytyvät yliopiston E-thesis –palvelun www-sivuilta. Artikkeliväitöskirjoista julkaistaan sähköisessä muodossa yleensä ainoastaan yhteenveto-osa. Lisäksi väittelijä laatii tiivistelmän suomeksi tai ruotsiksi sekä englanniksi. Tiivistelmät toimitetaan yliopistolle täyttämällä sähköinen lomake, joka löytyy osoitteesta http://ethesis.helsinki.fi/forms/diss/.

Aikataulun suunnittelussa kannattaa huomioida myös painatusaika. Digitaalisen väitöskirjan tekemiseen riittää sama aika kuin painetulle. Viimeistelty aineisto kannattaa toimittaa painoon hyvissä ajoin ennen väitöspäivää. Digitaalisen väitöskirjan tekeminen voidaan varsinaisesti aloittaa vasta, kun painettava väitöskirja on saanut painoluvan eli viimeisimmätkin korjaukset mallikirjaan on tehty.

Väittelijän tulee huolehtia, että esitarkastajille, vastaväittäjälle ja kustokselle varataan yhdet kappaleet väitöskirjasta. Yliopistolle luovutetaan yksi digitaalinen väitöskirja sekä 20 kpl painettuja väitöskirjoja seuraavasti:


Kansalliskirjasto

7 kpl
(sis. 6 vapaa-kappaletta)

Unigrafia huolehtii toimittamisesta. Muuta kirjapainoa käytettäessä painotalo huolehtii vapaakappaleittein toimittamisesta, tällöin väittelijä toimittaa itse 1 kpl:
Kansalliskirjasto/hankinta
PL 15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Helsingin yliopiston kirjasto

1 kpl

Väittelijä toimittaa itse:
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisatalo/Väitöskirjat
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Päärakennuksen ilmoitustaulu (väitöskirjan julkista esillä pitämistä varten)

1 kpl

Unigrafia toimittaa, muualla painettaessa väittelijä itse:
Ylivahtimestari
Päärakennuksen ilmoitustaulu
PL 3
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Esitarkastajat

2 kpl

Väittelijä toimittaa itse

Vastaväittäjä

1 kpl

Väittelijä toimittaa itse

Kustos

1 kpl

Väittelijä toimittaa itse

Ohjaaja(t)

1-3 kpl

Väittelijä toimittaa itse

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani ja tiedekunnan kappale

2 kpl

Väittelijä toimittaa itse:
Eläinlääketieteellinen tiedekunta/kanslia
PL 66 (Agnes Sjöbergin katu 2)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Koulutussuunnittelija

1 kpl

Väittelijä toimittaa itse: Eläinlääketieteellinen tiedekunta/tohtorikoulutus, PL 56, 00014 Helsingin yliopisto. Käyntiosoite Biokeskus 2, Viikinkaari 5, huone 2046a

Loput kappaleet jäävät väittelijälle.


Alkuun

5.7 Väitöksestä tiedottaminen

Tiedotus hoidetaan Helsingin yliopiston ohjeiden mukaisesti. Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Flammasta (vaatii sisäänkirjautumisen).

Alkuun

5.8 Väitöstilaisuudessa noudatettavat muodot

Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.

Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät yleensä frakkia ja mustia liivejä (tai univormua), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Mikäli asianomaiset aikovat käyttää eräissä tiedekunnissa käytössä olevia akateemisia viittoja tai tummaa pukua, heidän tulee sopia siitä keskenään. Ulkomainen vastaväittäjä voi halutessaan käyttää oman yliopistonsa viittaa. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään tai päässään sisään astuessaan ja salista poistuessaan.

Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan lisensiaatti N.N.:n väitöstilaisuuden alkaneeksi". Tämän jälkeen istuudutaan.

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esityksen aiheen ei tarvitse liittyä tiukasti väitöskirjassa pohdittuihin kysymyksiin. Sen lopuksi väittelijä lausuu: "Pyydän teitä, arvoisa professori (tohtori jne.), eläinlääketieteellisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta."

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä sekä esittelee väitöskirjatyön tieteelliseltä kannalta. Johdantolausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.

Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille ja yleisökeskustelulle jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, kustos voi määrätä pidettäväksi tauon.

Kun vastaväittäjä ilmoittaa oman tarkastuksensa päättyneen, väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Sen jälkeen väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen pyydän niitä, jotka haluavat kommentoida väitöskirjaani, pyytämään puheenvuoron väitöstilaisuuden kustokselta." Tällöin kustos kehottaa yleisöä esittämään kysymyksiä tai kommentteja väitöskirjasta.

Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka kokonaisuudessaan saa kestää enintään kuusi tuntia.

Kattavampi ohje väitöstilaisuuden historiasta ja muodoista löytyy Helsingin yliopiston Tie tohtoriksi -sivuilta.

Alkuun

5.9 Väitöskirjan arvosteleminen

Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Väitöskirja arvostellaan asteikolla hylätty,hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Lausunnot arvostelusta pyydetään esitarkastajilta ja vastaväittäjältä tai vastaväittäjiltä.

Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan vain erityisen korkeatasoisesta väitöskirjasta. Tiedekunta hyväksyy väitöskirjan arvosanalla kiittäen hyväksytty pääsääntöisesti silloin, kun sekä esitarkastajat että vastaväittäjä(t) esittävät tätä arvosanaa. Jos lausunnon antaja ehdottaa väitöskirjalle arvosanaa kiittäen hyväksytty, tulee hänen liittää lausuntonsa loppuun lyhyt yhteenveto niistä ansioista, joiden perusteella hän pitää väitöskirjaa kunniamaininnan arvoisena.

Esitarkastajien ja vastaväittäjän tai vastaväittäjien tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

  • kysymyksenasettelu
  • menetelmät ja aineisto
  • tutkimustulokset
  • pohdinta ja johtopäätökset
  • tutkimusalan tuntemus
  • oma työpanos
  • kieliasu ja esitystapa

Vastaväittäjän tai vastaväittäjien tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen lausunto väitöskirjasta. Vastaväittäjän tai vastaväittäjien väitöskirjaa koskevassa lausunnossa tulee edellä mainittujen asioiden lisäksi kiinnittää huomiota väittelijän puolustautumiseen väitöstilaisuudessa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta.

Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Alkuun

6 Tutkintotodistus

Todistuksen eläinlääketieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisesta antaa dekaani.

7 Apuraha väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi

Väitöskirjatyön loppuunsaattamisapuraha on tarkoitettu väitöskirjakäsikirjoituksen viimeistelyyn ennen sen luovuttamista esitarkastukseen. Väitöskirjatyön loppuunsaattamisapuraha voidaan myöntää Helsingin yliopistossa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden omaavalle ja tohtorin tutkintonsa Helsingin yliopistoon tekevälle tohtorikoulutettavalle, joka kuuluu johonkin Helsingin yliopiston tohtoriohjelmista. Väitöskirjan tekijä ja hänen ohjaajansa hakevat apurahaa yhdessä.

Lisätietoa sekä hakuohjeet ja –lomakkeet Flammassa:
https://flamma.helsinki.fi/fi/hyomatutkimusrahoitus/HY277150

Alkuun

8 Väitöskirjan painatustuki

Väittelijöiden väitöskirjojen kuluja korvataan enintään 250 euroa. Tukea ei tarvitse erikseen hakea. Painatustukeen liittyvä laskutus hoidetaan yliopistossa painotalon kanssa keskitetysti. Tuen saaminen edellyttää väitöskirjan julkaisemista digitaalisena versiona E-thesis-palvelussa, sekä painamista yliopiston määrittämässä painotalossa (1.1.2016 alkaen Unigrafia).

Väitöskirjan voi painaa myös muussa kuin yliopiston määrittämässä painotalossa, mutta tällöin väittelijä ei ole oikeutettu saamaan yliopiston painatustukea.

Lisätietoa väitöskirjan painatustuesta Flammasta:
https://flamma.helsinki.fi/fi/hyomatutkimusrahoitus/HY051129

Väitöskirjan tilaus ja hintalaskuri:
http://www.unigrafia.fi/fi/palvelut/vaitoskirjat

Alkuun

Päivitetty: 12.9.2016