Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Ympäristöterveydenhuolto (240 op)

Tutkintonimike

Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i miljö- och hälsoskydd
DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Food and Environmental Hygiene

Tutkinnon laajuus on 240 op (noin 4 vuotta). Tutkinto koostuu yleiskoulutusosasta, jonka suorittaminen on edellytyksenä ennen kuin voidaan ilmoittautua ohjattuun erikoistumiskoulutukseen. Ohjattuun osaan kuuluu erikoistumiseen liittyvissä työtehtävissä toimimisen lisäksi kurssimuotoista koulutusta, pienimuotoisen tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisun tekeminen sekä kuulustelu.

Koulutuksen tavoitteena on lisätä ympäristöterveydenhuollossa toimivien eläinlääkäreiden asiantuntemusta toimia hallinnollisissa ja muissa asiantuntijatehtävissä kunnissa ja valtionhallinnossa.

YLEISOSA (12 kk, 30 op)

Yleisosan kesto on 1 vuosi (30 op) ja se voidaan aloittaa välittömästi perustutkinnon suorittamisen jälkeen (ELL, laillistettu eläinlääkäri). Yleisosaan hyväksyttävää koulutusta on työskentely tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon tai elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtävissä kunnan tai valtion viroissa. Pakollisena osana on toimiminen vähintään 4 viikon ajan kaupungineläinlääkärinä ja 4 viikon ajan tarkastuseläinlääkärin tehtävissä. Harjoittelujen osuus yleisosan opinnoista on yhteensä 10 opintopistettä.

Yleisosan suorittamisen jälkeen erikoistuja ilmoittautuu 3-vuotiseen ohjattuun erikoistumiseen ja hänelle määrätään päävastuullinen ohjaaja elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

OHJATTU ERIKOISTUMINEN (36 kk, 210 op)

Kolmivuotisen ohjatun erikoistumisen tavoitteena on erikoistua ympäristöterveydenhuoltoon syvällisesti ja hallita ala sisällöllisesti ja hallinnollisesti. Koulutus koostuu perusosasta ja syventävästä osasta. Koulutus on mitoitettu siten että yksi ohjattu koulutusvuosi vastaa noin 70 opintopistettä. Erikoistuja laatii yhdessä pääohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta selviää erikoistumisen suuntautuminen, eri jaksojen pituudet perus- ja syventävän osan aikana, sekä mahdolliset muut ohjaajat. Erikoistumisen etenemisen seurannassa käytetään portfolio-muotoista seurantajärjestelmää. Opintosuunnitelma hyväksytään elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston määrittelemällä tavalla. Perusosan, syventävän osan ja kurssimuotoisen koulutuksen tulisi olla toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Tässä osassa opiskelija suorittaa opintoja 6 kk eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston erikoistumisvirassa. Kyseinen jakso voidaan katsoa suoritetuksi myös, mikäli erikoistuja on työskennellyt elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla muussa kuin erikoistumisvirassa vähintään 6 kk.

Perusosa (24 kk, 140 op)

Perusosa on laajuudeltaan noin kaksi vuotta ja se koostuu tarkastuseläinlääkäri- ja elintarvikehygieenikkokuulustelujen teoreettisista osista (40 op) ja 1,5 vuotta kestävästä muusta koulutuksesta (100 op). Muu osa voidaan suorittaa työskentelemällä mm. Evirassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, maa- ja metsätalousministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, sekä läänien tai kaupunkien ympäristöterveydenhuollon viroissa. Jokaisen erikoistujan opintoihin tulisi kuulua opintoja ympäristöterveydenhuollon hallinnosta, kunnallishallinnosta, elintarvikevalvonnasta, elintarvikeketjun riskeistä tuotannosta kuluttajalle, uusista menetelmistä elintarvike- ja vesihygieniassa, elintarviketoksikologiasta, vesihygieniasta, ympäristötoksikologiasta, sisäilmasta tai jätehuollosta. Muualla suoritettavan perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisen viraston/tutkimuslaitoksen kanssa.

Syventävä osa (12 kk, 70 op)

Syventävän osan pituus on 12 kk. Syventävän jakson aikana erikoistuja syventää osaamistaan perusjakson aikana valituilta oppimisalueilta/alueelta joko tekemällä tutkimusta, selvitystyötä tai toimimalla hallinnollisissa tehtävissä.
Syventävästä opintojaksosta 6 kk muodostuu elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla suoritettavasta osasta (6 kk, 35 op). Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista, osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen sekä syventymistä seuraaviin joihinkin seuraavista alueista: mikrobiekologia, epidemiologia ja riskinarviointi ja hallinta, tai ympäristöterveydenhuollon hallinto. Erikoistuja kirjoittaa tutkimusaiheestaan julkaisun.
Tiedekunnan erikoistumisjakso voidaan lyhentää 3 kk:n mittaiseksi, mikäli erikoistuja on perehtynyt tieteelliseen työhön muussa tutkimuslaitoksessa vähintään puolen vuoden ajan ja kirjoittanut tänä aikana aiheestaan julkaisun, tai koonnut sekä analysoinut materiaalin julkaisun kirjoittamista varten. Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla päätetään tapauskohtaisesti mahdollisuudesta jakson lyhentämiseen. Lyhennetty erikoistumisjakso tulee kuitenkin suorittaa aikana, jolloin erikoistuja voi osallistua opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen.

Kurssimuotoinen koulutus

Kurssimuotoinen koulutus on osa ohjattua erikoistumista, josta se muodostaa noin 30 opintopisteen suuruisen osuuden. Kurssimuotoiseen koulutukseen tulee kuulua opintoja sekä elintarvike- että ympäristöhygieniasta ja ympäristöterveydenhuollon hallinnosta. Opiskelija toimittaa suorittamistaan kursseista tositteet tiedekunnan pitämään rekisteriin oodiin, josta voidaan seurata kurssimuotoisen koulutuksen edistymistä.

Kuulustelu

Kirjallinen kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuussa ja siihen voi osallistua kun on suorittanut vähintään 160 op.

Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot

Ympäristöterveydenhuollon erikoistumistutkintoon voidaan hyväksyä kyseistä aihepiiriä käsitteleviä osia kansainvälisistä erikoistumiskoulutuksista ohjaajan arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti.