Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito (240 op)

Tutkintonimike
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i hälso och sjukvård för productionsdjur
DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Production Animal Medicine

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri syvällisesti erikoisalansa tieteelliseen tietoon sekä alan käytännön valmiuksiin. Tavoitteena on, että tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon erikoistuneella eläinlääkärillä on laaja-alaiset tiedot ja taidot eläintuotannon muodoista, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta tuotantoyksiköissä, tuotantoympäristöstä ja ruokinnasta, sairauksien ennaltaehkäisystä sekä yksilösairaanhoidosta. Erikoistuneella eläinlääkärillä on myös valmiudet ammattitaitonsa ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteella sekä erikoisalansa kehittämiseen. Koulutusta voi painottaa nautatalouteen, sikatalouteen tai siipikarjatalouteen.

Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon koulutuksessa keskeisiä alueita ovat terveydenhuollon epidemiologiset menetelmät ja käytännön terveydenhuollon suunnittelu tiloilla, tuotantoympäristön ja muiden altistavien tekijöiden merkitys, tuotantorakennusten suunnittelu, sekä tuotantoeläinten etologia ja hyvinvointi. Alkutuotannon osuus ja merkitys eläinperäisten elintarvikkeiden laatuketjussa ovat tärkeitä opiskelukohteita. Tuotantosairauksien etiologia, hoito, ennaltaehkäisy ja sairausekonomia, sekä tarttuvien tautien diagnostiikka, epidemiologia, hoito ja vastustus kuuluvat koulutuksen sisältöön. Lainsäädäntöön ja hallintoon liittyvät asiat, tuotantoeläinten lääkintä ja lääkejäämät, sekä asiakasviestintä ovat myös tärkeitä osa-alueita. Yksilösairaanhoito käsittää yksilötasolla tärkeiden sairauksien, kuten erilaisten sisätautien, lisääntymishäiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikan, hoidon ja ehkäisyn. Erikoistumiskoulutukseen on sisällyttävä myös päivystystyötä. Erikoistujan osallistuminen seminaareihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin itse esiintyen kuuluu koulutukseen.

Yleisosa (12 kk, 30 op)

Yleisosaan kuuluu 1 vuoden työskentely tuotantoeläinpraktiikassa tai muissa tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä tehtävissä. Tähän osaan voi liittyä myös tarkastuseläinlääkärinä työskentelyä.

Ohjattu erikoistumiskoulutus (36 kk, 210 op)

Yleisosan jälkeen seuraa noin 3-vuotinen ohjattu erikoistumiskoulutus. Osa koostuu perusosasta ja syventävästä osasta, ja on laajuudeltaan vähintään 210 op.

Kun erikoistuja on ilmoittautunut tähän jaksoon, hänelle määrätään pääohjaaja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta. Erikoistuja laatii ohjaajiensa kanssa opintosuunnitelman, josta ilmenee erikoistumisalueet, erikoistumispaikat, eri jaksojen pituudet ja tavoitteet.

Erikoistumisen edistymistä seurataan portfoliotyöskentelyn ja ohjaajan kanssa käytävien keskusteluiden avulla. Erikoistuja pitää kirjaa potilastapauksistaan ja tekemistään toimenpiteistä, kuten leikkauksista ja terveydenhuoltokäynneistä.

Perusosan suorittaminen kestää noin 2 vuotta ja on laajuudeltaan 140 op. Siihen kuuluu monipuolista työskentelyä teurastamojen, meijerien tai neuvontajärjestöjen terveydenhuoltotehtävissä, tai työskentelyä Elintarviketurvallisuusvirastossa tai muussa tutkimuslaitoksessa alaan erikoistuneen ohjaajan johdolla. Edelleen jaksoon voi kuulua kliinistä eläinlääkärintyötä erikoiseläinlääkärin ohjaamana yksityisessä tuotantoeläinpraktiikassa, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tai vastaavassa ulkomaisessa laitoksessa. Tehtävät maa- ja metsätalousministeriössä tai lääninhallituksissa voidaan myös hyväksyä osaksi tätä jaksoa. Muualla kuin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisessa työpaikassa, virastossa tai tutkimuslaitoksessa työskentelevän ohjaajan kanssa.

Syventävän osuuden laajuus on 70 op, ja sen suorittaminen kestää noin 12 kk. Erikoistuja työskentelee tästä ajasta vähintään 3 kk kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla. Syventävän osuuden opintoja on mahdollista suorittaa eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi vastaavassa ulkomaisessa yksikössä, neuvontajärjestöissä, teollisuudessa, Evirassa tai alan muussa tutkimuslaitoksessa, tai muussa toiminnassa yliopiston hyväksymissä, alaan kuuluvissa tehtävissä. Tämän koulutusosuuden aikana erikoistuja syventää tietojaan ja taitojaan yleisesti sekä halutessaan valitsemallaan erikoistumisalan osa-alueella. Opiskelija voi tässä vaiheessa edelleen painottaa koulutusta tietylle suppeammalle erikoisalalle, esimerkiksi nautakarjataloudessa maidontuotantoon tai lihantuotantoon. Erikoistuja laatii vähintään yhden tutkimusjulkaisun tai erikoisraportin omalta erikoistumisalalta.

Kurssimuotoinen koulutus sisältyy koulutuksen ohjattuun osaan ja sen laajuuden tulee olla 15–30 op. Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla korkeakoulutasoista, esimerkiksi jatko- ja täydennyskoulutustyyppistä koulutusta. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista.

Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot

Tutkintotodistuksen saa kun on ilmoittautunut erikoistujaksi ja esittää ohjaajalle hyväksyttävän portfolion suoritettuaan muuten kuin de facto –tunnustuksella jonkun seuraavista:

1. European College of Bovine Health Management ECBHM
2. European College of Porcine Health Management ECPHM
3. European College of Poultry Veterinary Science ECPVS
4. European College of Small Ruminant Health Management ECSRHM
   
   Muista kansainvälisistä erikoistumistutkinnoista voidaan hyväksyä tuotantoeläimiä käsitteleviä osia koulutuksesta tapauskohtaisesti.