Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Tarttuvat eläintaudit (240 op)

Tutkintonimike

Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri,
Specialistveterinär i infektionssjukdomar
DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Infectious Diseases

Tarttuvien eläintautien koulutusohjelman avulla erikoistuva hankkii valmiuksia tarttuvien eläintautien epidemiologian, ennaltaehkäisyn, vastustuksen, lainsäädännön ja diagnostiikan erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Koulutusta voi suunnata syventävässä osassa mm. hallinto- ja viranomaistehtäviin, tartuntatautidiagnostiikkaan, tartuntatautiepidemiologiaan ja -ekonomiaan tai eläinten terveydenhuollon piirissä suoritettavaan tartuntatautien vastustustyöhön painottuvaksi. 

Tarttuvien eläintautien erikoistumista ohjaa erikoistumisalasta vastaavan eläinlääkärin ohella Eläinlääketieteellisen biotieteiden osaston erikoistumiskoulutuksen työryhmä , joka mm. pitää yllä ajankohtaista listausta opiskeltavista aihepiireistä, hyväksyy opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), vuosittaiset portfoliopohdinnat ja erikoistumisportfolion sekä päättää 1) kuulusteluvaatimuksista, -kysymyksistä ja niiden korjaamisesta tai 2) erikoistumistoimikunnan hyväksymästä muusta kuulustelua vastaavasta opintosuorituksesta, jolla osaaminen näytetään.

Yleisosa (12 kk, vastaa 30 op)

Yleisosan aikana erikoistuja hankkii kokemusta tarttuvien eläintautien vastustamisesta käytännön eläinlääkintähuollon, eläintautitorjunnan tai tartuntatautidiagnostiikan tehtävissä. Pääsääntöisesti yleisosa suoritetaan tiedekunnan ulkopuolella. Yleisosan tavoitteena on perehtyä edellä mainittuihin aihepiireihin käytännön tasolla ja muodostaa henkilökohtainen näkemys ammatillisen kehittymisen tavoitteista tarttuvien eläintautien erikoisalalla.

Hakiessaan ohjattuun erikoistumiskoulutukseen erikoistuja osoittaa hankkimansa kokemuksen tartuntatautien ennaltaehkäisystä ja vastustuksesta sekä esittää erikoistumiskoulutukselle asettamansa henkilökohtaiset tavoitteet hakemuksensa lähetekirjeessä. Hakemus lähetetään PELL:n toimistoon. Erikoistuja suunnittelee pääohjaajan ja hänen hyväksymiensä muiden ohjaajien kanssa perusosan ja syventävän osan koulutuksen sisällön laatimalla HOPS:n. Erikoistujan omat tavoitteet muodostavat lähtökohdan koulutuksen tarkemmalle suunnittelulle ja toteutukselle. HOPS:sta tulee käydä ilmi mm. kuinka opintojen eri aihepiirien opiskelu suoritetaan, suuntautuminen, erikoistumiskoulutuksen suorituspaikat, eri jaksoista vastaavat ohjaajat sekä, miten erikoistumisen etenemistä seurataan. HOPS:n hyväksyy PELL:n erikoistumistyöryhmä. HOPS:n etenemistä seurataan säännöllisissä tapaamisissa pääohjaajan kanssa. Sitä voidaan tarvittaessa muokata pääohjaajan hyväksymällä tavalla.

Ohjattu erikoistumiskoulutus (36 kk, 210 op)

Ohjatusta erikoistumiskoulutuksesta enintään kaksi vuotta suoritetaan yliopiston virassa ja vähintään yksi vuosi muualla kuin yliopistossa ohjattua harjoittelua sisältävänä. Yliopiston virassa suoritettava osa voidaan korvata PELL:n erikoistumistyöryhmän hyväksymällä toiminnalla erikoistumisalaan kuuluvissa tehtävissä muissa yliopistoissa, kunnan tai valtion palveluksessa tai ulkomailla. Tiedekunnan erikoistumistoimikunta myöntää erillisestä anomuksesta ja perustelluista syistä ne poikkeukset, jolloin koko ohjattu osuus on suoritettu joko kokonaan yliopistolla tai kokonaan yliopiston ulkopuolella.

Oppimisen tukena ja opintojen etenemisen seuraamisessa erikoistuja käyttää perusportfoliota ja vuosittaisia portfoliopohdintoja, joiden perusteella kirjataan vuosittaisia opintosuorituksia. Hän pitää yksityiskohtaisempaa työpäiväkirjaa portfolionsa liitteeksi. Syventävässä osassa erikoistujan tulee myös pyrkiä kehittämään oman erikoistumisalansa erityisosaamista jo koulutuksensa aikana esim. esitelmöimällä vaihtoehtoisten opintojen kursseilla yms. tilaisuuksissa. Ohjatun erikoistumiskoulutuksen aikana erikoistujan tulee osoittaa portfoliossaan seuranneensa säännöllisesti erikoistumisalansa tieteellisiä lehtiä.

Tiedekunnan tarttuvien eläintautien erikoistumisviran haltija suorittaa erikoistumistaan tiedekunnan eläinlääketieteellisen biotieteiden osaston mikrobiologian ja epidemiologian ja/tai patologian ja parasitologian oppiaineissa osallistuen myös opetus- ja kurssitoimintaan tavoitteidensa mukaisesti. Erikoistumisvirassa erikoistuja voi suorittaa perus- ja/tai syventävää osaa.

Perusosa (12-18 kk, 90 - 120 op)

Perusosan aikana opiskelija perehtyy mahdollisimman laaja-alaisesti erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja syventää erikoisalansa käytännön valmiuksia. Hän syventää tartuntatautien epidemiologiaan, diagnostiikkaan, ennaltaehkäisyyn, vastustukseen ja lainsäädäntöön liittyviä perustietojaan tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon opiskeluaihelistan mukaisesti (perusosan opiskeluaiheet). 

Perusosa voidaan suorittaa kokonaan tiedekunnassa tai kokonaan tai osittain myös tiedekunnan ulkopuolella PELL:n erikoistumistyöryhmän hyväksymissä koulutuspaikoissa tai vastaavissa ulkomaisissa laitoksissa. Tällöin pääohjaajan kanssa tehtävästä koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi, kuinka erikoisalan tieteelliseen tietoon perehtyminen ja kurssimuotoinen koulutus liitteen mukaisista aihepiireistä toteutuvat.

Syventävä osa (12 - 18 kk, 90 - 120 op)

Syventävän jakson koulutuspaikassa tulee huomioida erikoistujan suuntautumisvaihtoehto. Syventävä jakso voidaan suorittaa tiedekunnassa tai niissä PELL:n erikoistumistyöryhmän hyväksymissä koulutuspaikoissa, missä suuntautumisvaihtoehdon mukainen koulutus voidaan parhaiten toteuttaa. Tällöin kussakin koulutuspaikassa on alan asiantuntija erikoistujan ohjaajana. Tänä aikana erikoistuja lisää valmiuksiaan toimia erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä ja syventyy myös erikoisalansa kehittämiseen. Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista sekä osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen. Erikoistumiskoulutuksen aikana erikoistuja laatii suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti vähintään yhden julkaisun erikoistumisalaltaan.

Kurssimuotoinen koulutus (3-6 kk, 15 - 30 op)

Kurssimuotoinen koulutus sisältyy 3-vuotiseen ohjattuun osaan ja sitä on oltava 3-6 kk (15-30 op).

Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla korkeakoulutasoista, esim. jatko- ja täydennyskoulutustyyppistä koulutusta tai erikoisalaan liittyviä kongresseja. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolista. Kurssimuotoisen koulutuksen avulla voidaan myös laajentaa osaamista alueille, joihin koulutuspaikkojen työtehtävät eivät anna valmiuksia. Käytännössä kurssimuotoisen koulutuksen opintopisteet sisällytetään perus- tai syventävän osan opintopisteisiin. Kun niitä on koossa 15-30 op, merkitään kurssimuotoinen osuus suoritetuksi. Sen jälkeenkin kursseilla voi täydentää perusosan niitä opintoaiheita, joihin ei työn kautta kerry valmiuksia.

Ulkomaisen erikoistumisen hyväksyminen

Jos tarttuviin eläintauteihin erikoistuva tai erikoistumaan hakeva on suorittanut muuten kuin de facto –tunnustuksella eurooppalaisen tai jonkun muun erikoistumiskoulutuksen diplomitutkinnon sellaisella alalla, joka sopii tarttuvien eläintautien erikoistumiseen, korvaa se syventävän osan kokonaan. Sen lisäksi häneltä vaaditaan HOPS, jonka avulla hän esittää, kuinka on saanut tai saa suoritettua erikoistumisen kurssimuotoisen osuuden, perusosan opiskeluaiheet ja kuinka pystyy osoittamaan erikoistumisalan laaja-alaisuuden ja erityisesti virologian hallinnan. Kuulusteluun saa osallistua, kun erikoistuja on suomalaisen erikoistumisen suhteen pysyväismääräysten edellyttämässä vaiheessa. Lisäksi tulee luovuttaa erikoistumisportfolio. Tapauskohtainen harkinta jää PELL:n erikoistumistyöryhmälle ja tarvittaessa tiedekunnan erikoistumistoimikunnalle.