Koulutusohjelmakohtainen pysyväismääräys: Elintarviketuotannon hygienia (240 op)

Tutkintonimike

Elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinlääkäri
Specialistveterinär i livsmedelsproduktionshygien
DVM, Specialist in Veterinary Medicine, Hygiene of Food Manufacture

Tutkinnon laajuus on 240 op (noin 4 vuotta). Tutkinto koostuu yleiskoulutusosasta, jonka suorittaminen on edellytyksenä ennen kuin voidaan ilmoittautua ohjattuun erikoistumiskoulutukseen. Ohjattuun osaan kuuluu erikoistumiseen liittyvissä työtehtävissä toimimisen lisäksi kurssimuotoista koulutusta, pienimuotoisen tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisun tekeminen sekä kuulustelu.

Koulutuksen tavoitteena on elintarvikehygieniaan syvällisesti perehtynyt asiantuntija, jonka koulutus perustuu eläinlääkärin perustutkinnon laaja-alaisuuteen ja sen hyödyntämiseen elintarvikkeiden tuotantohygienian erikoisosaamisessa.

YLEISOSA (12 kk, 30 op)

Yleisosan kesto on 1 vuosi (30 op) ja se voidaan aloittaa välittömästi perustutkinnon suorittamisen jälkeen (ELL, laillistettu eläinlääkäri). Yleisosaan hyväksyttävää koulutusta on työskentely tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon tai elintarvikehygieniaan liittyvissä kunnan tai valtion viroissa. Pakollisena osana on toimiminen vähintään 4 viikon ajan kaupungineläinlääkärin ja 3 kuukauden ajan tarkastuseläinlääkärin tehtävissä. Harjoittelujen osuus yleisosan opinnoista on yhteensä 10 opintopistettä.

Yleisosan suorittamisen jälkeen erikoistuja ilmoittautuu 3-vuotiseen ohjattuun erikoistumiseen ja hänelle määrätään päävastuullinen ohjaaja elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

OHJATTU ERIKOISTUMINEN (36 kk, 210 op)

Kolmivuotisen ohjatun erikoistumisen tavoitteena on erikoistua elintarviketuotannon hygieniaan syvällisesti ja hallita ala sisällöllisesti. Koulutus koostuu perusosasta ja syventävästä osasta. Koulutus on mitoitettu siten että yksi ohjattu koulutusvuosi vastaa 70 op. Erikoistuja laatii yhdessä pääohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta selviää erikoistumisen suuntautuminen, eri jaksojen pituudet perus- ja syventävän osan aikana, sekä mahdolliset muut ohjaajat. Erikoistumisen etenemisen seurannassa käytetään portfolio-muotoista seurantajärjestelmää. Opintosuunnitelma hyväksytään elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Perusosan, syventävän osan ja kurssimuotoisen koulutuksen tulisi olla toisiinsa liittyvä kokonaisuus. Tässä osassa opiskelija suorittaa opintoja 6 kk eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston erikoistumisvirassa. Kyseinen jakso voidaan katsoa suoritetuksi myös, mikäli erikoistuja on työskennellyt elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla muussa kuin erikoistumisvirassa vähintään 6 kk.

Perusosa (24 kk, 140 op)

Perusosa on laajuudeltaan noin kaksi vuotta ja se koostuu tarkastuseläinlääkäri- ja elintarvikehygieenikkokuulustelujen teoreettisista osista (40 op) ja 1,5 vuotta kestävästä muusta koulutuksesta (100 op). Muu osa voidaan suorittaa työskentelemällä muun muassa teurastamolla tarkastuseläinlääkärinä, muissa Eviran tehtävissä, maa- ja metsätalousministeriössä, kuntien tai läänien viroissa.

Erikoistumisen pääpaino tulee liittyä elintarvikkeiden tuotantoprosessien hygieenisiin riskeihin ja niiden hallintaan. Tämän koulutuksen tärkeitä opiskeluaiheita, joita erikoistujan on sisällytettävä opintoihinsa, ovat elintarvikemikrobiologian lisäksi tuotantoon liittyvät laatujärjestelmät ja niiden hallinta, riskinarviointi, omavalvonta, HACCP-järjestelmä ja tuotantoympäristöön sekä varsinaisiin valmistusprosesseihin liittyvä osaaminen. Elintarvikemikrobiologian opintojen tulee ottaa huomioon elintarvikkeiden tuotantoympäristö ja lopputuote patogeenisten mikrobien ja pilaajamikrobien kasvun kannalta eli painottua elintarviketuotannon mikrobiekologiaan. Muualla kuin elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla suoritettavien perusosan opintojen sisällöstä sovitaan asianomaisessa virastossa/tutkimuslaitoksessa työskentelevän ohjaajan kanssa.

Syventävä osa (12 kk, 70 op)

Syventävän osan pituus on 12 kk. Syventävän jakson aikana erikoistuja syventää osaamistaan perusjakson aikana valituilta oppimisalueilta/alueelta joko tekemällä tutkimusta, selvitystyötä tai toimimalla alueeseen liittyvissä tehtävissä. Työn tulee keskittyä monipuolisesti elintarvikkeiden tuotantohygieniaan tai teurastushygieniaan siten että kala-, liha-, maito- ja teurastushygieniaan, siipikarjanlihantuotantoon, lihantarkastukseen, riskinarviointiin, tuotantohygieniaan, tuotantotilojen ja/tai prosessilinjojen rakenteeseen tai epidemiologiaan liittyvistä opiskeluaiheista kootaan opintoja vähintään viidestä eri kokonaisuudesta. Tämän ohella osa työtehtävistä voi liittyä muihin elintarviketuotantoon liittyviin aloihin, kuten esimerkiksi elintarvikevalvontaan, elintarvike-ekonomiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla suoritettava osa käsittää puolet syventävästä opintojaksosta (35 op, yhteensä 6 kk). Tähän tulee kuulua tieteellisen tiedonhankinnan ja tiedon käsittelyn ja tieteellisen kirjoittamisen oppimista sekä osallistumista opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen.
Tiedekunnan erikoistumisjakso voidaan lyhentää 3 kk:n mittaiseksi, mikäli erikoistuja on perehtynyt tieteelliseen työhön muussa tutkimuslaitoksessa vähintään puolen vuoden ajan ja kirjoittanut tänä aikana aiheestaan julkaisun, tai koonnut sekä analysoinut materiaalin julkaisun kirjoittamista varten. elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla päätetään tapauskohtaisesti mahdollisuudesta jakson lyhentämiseen. Lyhennetty erikoistumisjakso tulee kuitenkin suorittaa aikana, jolloin erikoistuja voi osallistua opetuksen suunnitteluun ja opettamiseen.

Kurssimuotoinen koulutus

Kurssimuotoinen koulutus on osa ohjattua erikoistumista, josta se muodostaa noin 30 opintopisteen suuruisen osuuden. Kurssimuotoiseen koulutukseen tulee kuulua opintoja sekä elintarvike- että ympäristöhygieniasta ja ympäristöterveydenhuollon hallinnosta. Opiskelija toimittaa suorittamistaan kursseista tositteet tiedekunnan pitämään rekisteriin oodiin, josta voidaan seurata kurssimuotoisen koulutuksen edistymistä. Sen tulee olla mahdollisemman monipuolista ja koostua vähintään viidestä seuraaviin aihekokonaisuuksiin kuuluvasta koulutuksesta: tieteelliseen työhön liittyvät yleiset opinnot, elintarvikkeiden pilaantuminen, terveydelliset riskit, laadunvalvonta, riskinarviointi, tehdassuunnittelu ja rakenteet, elintarviketuotannon suunnittelu ja sen hygienia, elintarvikkeiden prosessit ja niiden hygienia, henkilökunnan hygieeninen koulutus ja sen organisointi, toksikologia, elintarvike-epidemiologia, elintarvikevalvonta ja –ekonomia.

Kuulustelu

Kirjallinen kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuussa ja siihen voi osallistua kun on suorittanut vähintään 160 op.

Tutkintoon hyväksyttävät kansainväliset erikoistumisopinnot

Elintarviketuotannon hygienian erikoistumistutkintoon voidaan hyväksyä kyseistä aihepiiriä käsitteleviä osia kansainvälisistä erikoistumiskoulutuksista ohjaajan arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti.