Erikoiseläinlääkärikoulutuksen pysyväismääräykset

Pysyväismääräyksen yleisosa: Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 20.9.2007

1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutusohjelmat
2. Koulutusohjelman hallinto
3. Tutkinnon rakenne
4. Tutkinnon suoritusoikeus ja opiskeluoikeuden myöntäminen
5. Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin
6. Erikoistuvan eläinlääkärin ohjaus
7. Erikoistumisklinikat
8. Erikoistumisvirat eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa
9. Työjaksoja koskevat määräykset
10. Suoritusten vanheneminen
11. Koulutusohjelman vaihtaminen
12. Usean erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaminen
13. Valmistuminen
14. Kansainväliset erikoistumistutkinnot
15. Voimaantulo

 

Koulutusohjelmakohtaiset pysyväismääräykset:
Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 25.9.2008

• Pieneläinsairaudet
• Hevossairaudet
• Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito
• Tarttuvat eläintaudit
• Ympäristöterveydenhuolto
• Elintarviketuotannon hygienia

1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutusohjelmat

Asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä (275/2000) on tullut voimaan 1.7.2000, sekä muutos asetukseen 1.6.2006 (400/2006). Erikoiseläinlääkärin tutkinto on ammatillinen jatkotutkinto. Erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä. 

Asetuksen mukaan erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina, joita ovat: pieneläinsairaudet, hevossairaudet, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto, elintarviketuotannon hygienia sekä tarttuvat eläintaudit.

2. Koulutusohjelman hallinto

Eläinlääketieteellinen tiedekunta vastaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopistossa. Tiedekunta hyväksyy tutkinnon suoritusoikeutta hakevat opiskelijoiksi hakemuksen perusteella, nimittää eläinlääkärit erikoistumisvirkoihin ja päättää suoritettujen tutkintojen hyväksymisestä. 

Tiedekunnassa on dekaanin nimittämä erikoistumistoimikunta, jossa on vähintään yksi edustaja jokaiselta erikoistumisalalta. Erikoistumistoimikunta tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen erikoistumisopintojen pysyväismääräykseksi ja valvoo erikoistumisopintojen toteutusta ja kehittämistä. Erikoistumistoimikunta pitää yllä luetteloa hyväksytyistä erikoistumisklinikoista. Erikoistumistoimikunnan jäsenet toimivat oman erikoistumisalansa asiantuntijoina tiedekunnassa ja vastaavat koulutusohjelman toteuttamisesta.

Laitokset päättävät tiedekunnan erikoistumistoimikunnan tekemän esityksen pohjalta alakohtaisista koulutusohjelmista. Laitos nimeää opiskelijoille pääohjaajat ja hyväksyy opintosuunnitelmat, ellei alakohtaisissa pysyväismääräyksissä toisin mainita. Laitokset vastaavat omien koulutusalojensa osalta tiedekunnan erikoistumisvirkoihin liittyvistä käytännön järjestelyistä.

3. Tutkinnon rakenne

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen kokonaislaajuus on 240 opintopistettä (1 op vastaa noin 26 tunnin työskentelyä), ja sen suorittaminen kestää noin neljä vuotta. Erikoiseläinlääkärikoulutukseen osallistuvan tulee suorittaa: 1) yhden vuoden pituinen yleisosa (30 op) erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä, 2) noin kolmen vuoden pituinen ohjattu erikoistumiskoulutus (210 op), joka käsittää perusosan ja syventävän osan sekä kurssimuotoisen teoreettisen koulutuksen, erikoistumisen näyteportfolion, erikoisalan kuulustelun tai  yliopiston hyväksymän muun opintosuorituksen, jolla osaaminen näytetään, sekä alakohtaisesti määritellyt kirjalliset raportit.

Kahden tai useamman koulutusohjelman opintojen yhteisistä osuuksista voidaan muodostaa yhteisiä koulutusjaksoja, jos tämä on perusteltua yhteisen aineksen laajuuden ja erikoiseläinlääkärin tehtävissä tarvittavien valmiuksien vuoksi.

Yhden vuoden pituinen yleisosa (= 30 op) suoritetaan toimimalla erikoistumisalaan soveltuvissa tehtävissä. Se on suoritettava ennen ohjattua erikoistumiskoulutusta. Yleiskoulutukseksi hyväksytyn työn tulee olla kokopäiväistä tai puolipäiväistä. Jos työ on puolipäiväistä, aika vaaditaan kaksinkertaisena. Säännöllinen päivystystyö hyväksytään myös yleisosaan. Lyhin erikoistumiskoulutukseksi hyväksytty työjakso on yksi kuukausi.

Ohjattu erikoistumiskoulutusosuus (= 210 op, noin 3 vuotta) käsittää perusosan, syventävän osan ja kurssimuotoisen koulutuksen. Ohjattua erikoistumiskoulutusta voidaan suorittaa toimimalla erikoistumisalaan kuuluvissa tehtävissä Helsingin yliopistossa, muissa yliopistoissa, kunnan tai valtion palveluksessa, ohjatun erikoistumiskoulutusoikeuden saaneella klinikalla, ulkomailla tai  muissa tiedekunnan nimeämän pääohjaajan hyväksymissä tehtävissä. Erikoistumiskoulutukseksi hyväksytyn työn tulee olla kokopäiväistä tai puolipäiväistä. Jos työ on puolipäiväistä, aika vaaditaan kaksinkertaisena. Pääsääntöisesti lyhin erikoistumiskoulutukseksi hyväksytty työjakso on yksi kuukausi, mutta erityistapauksissa voidaan hyväksyä lyhyempiäkin palvelujaksoja (vähintään 5 päivää) sillä edellytyksellä, että erikoistuja on useamman jakson saman työnantajan palveluksessa ja koulutus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen vähimmäismäärä vaihtelee koulutusohjelmittain. Yhden kurssin tulee olla vähintään viiden tunnin pituinen (1 päivä = 0,3 op). Suoritettavien kurssien tulee muodostaa erikoistujan kannalta mielekäs kokonaisuus, joka hahmotellaan etukäteen opintosuunnitelmaa laadittaessa. Pääohjaaja hyväksyy kurssit todistusten ja opintopiste-esitysten perusteella. Kurssien laajuuden laskemisessa voidaan käyttää seuraavia kertoimia: Kerrointa 1 käytetään silloin, kun kurssi liittyy erikoistujan erikoistumisalaan yleisesti. Kerrointa 2 käytetään silloin, kun kurssi liittyy erikoistujan erikoistumisopintojen syventävään alaan. Perustelluista syistä voidaan yleisosan aikana suoritettuja kursseja hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen.

Ohjattuun erikoistumiskoulutukseen sisältyy myös vähintään yhden alan erikoisosaamista osoittavan julkaisun kirjoittaminen. Käsikirjoitus tulee julkaista Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä julkaisusarjassa. Tarkempia ohjeita annetaan erikoistumisalakohtaisissa pysyväismääräyksissä.

Kuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuun kolmantena perjantaina. Tiedekunnan kanslia vastaa kuulustelun järjestelyistä. Kuulusteluun voi ilmoittautua, kun opintosuorituksia on koossa vähintään 160 opintopistettä.

Koulutusalakohtaiset kuulusteluvaatimukset hyväksyy vuosittain tiedekunnan erikoistumistoimikunta viimeistään viisi kuukautta ennen erikoistumiskuulustelua. Kuulusteluvaatimukset ovat tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/erikoistuminen.

Kuulustelusta ilmoitetaan Suomen Eläinlääkärilehdessä viimeistään kahta kuukautta ennen kuulustelun järjestämistä. Ilmoituksessa ilmoitetaan hakuajan päättymisajankohta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan kotisivuilta (www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/erikoistuminen) tai kansliasta saatavalla hakulomakkeella. 

Kuulustelussa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään 60 % kokonaispistemäärästä.
Erikoistumistoimikunta voi erikoistumisalan aloitteesta hyväksyä myös jonkun muun opintosuorituksen, jolla osaaminen näytetään.

4. Tutkinnon suoritusoikeus ja opiskeluoikeuden myöntäminen

Erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa Suomessa ainoastaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä Suomessa.

Opiskeluoikeutta erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseen voi hakea vasta sitten, kun yleisosa on suoritettu. Opiskelija toimittaa asianomaisen laitoksen opintotoimistoon opiskeluoikeusanomuksen (pdf), jonka liitteenä ovat kopiot työtodistuksista yms. todistuksista, joiden perusteella yleisosa voidaan todeta suoritetuksi. Erikoistumisalasta vastaava eläinlääkäri hyväksyy yleiskoulutuksen ja laitos nimeää erikoistujalle pääohjaajan. Opiskeluoikeuden myöntää laitoksen esityksestä erikoistumistoimikunnan puheenjohtaja. Opiskeluoikeuden myöntämisestä lähetetään tieto pääohjaajalle ja hakijalle. Koulutus voi pääsääntöisesti alkaa siitä päivästä, jona yleiskoulutus on hyväksytty. Pääohjaaja voi kuitenkin poikkeustapauksessa harkintansa mukaan hyväksyä taannehtivasti osan ohjatun koulutuksen perusosan opinnoista. Erikoistuja laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa koulutuksen sisältöä ja suoritustapaa koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kolmevuotisen ohjatun erikoistumiskoulutuksen alussa, puolen vuoden kuluessa opiskeluoikeuden myöntämisestä. Laitosjohtoryhmä hyväksyy opintosuunnitelmat ellei alakohtaisissa pysyväismääräyksissä toisin mainita.

Opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15. syyskuuta. Mikäli tämä päivä on lauantai tai sunnuntai, viimeinen ilmoittautumispäivä on 15. päivää seuraava ensimmäinen arkipäivä. Opintosuorituksia ei kerry ajalta, jona opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi yliopistoon.

5. Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin

Laitoksen nimeämä pääohjaaja hyväksyy yksittäiset opintosuoritukset. Erikoistuja toimittaa sen jälkeen hyväksytyt opintosuoritukset laitoksen opintotoimistoon siihen tarkoitettua koontilomaketta apuna käyttäen. Suoritukset kirjataan opintosuoritusrekisteriin ja arkistoidaan.

6. Erikoistuvan eläinlääkärin ohjaus

Erikoistujan pääohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on erikoiseläinlääkärin tutkinto tai eläinlääketieteen tohtorin tutkinto. Pääohjaajan tulee kuulua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan henkilökuntaan. Pääohjaaja hyväksyy tarvittavat muut ohjaajat, joiden tulee antaa suostumuksensa tehtävään. Muut ohjaajat voivat alasta riippuen olla esimerkiksi julkisyhteisöistä, yksityisiltä eläinlääkäriasemilta tai teollisuudesta.

Pääohjaaja hyväksyy tiedekunnan ulkopuolella suoritetut koulutusjaksot. Pääohjaaja hyväksyy myös teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen opintosuoritukset (ml. artikkeli).

Ohjattava ylläpitää erikoistumisportfoliota omista suorituksistaan erikoistumiskoulutusosuuden alusta opintojen päättymiseen asti. Opintojen ja oppimisen etenemistä arvioidaan portfolion avulla pääohjaajan kanssa käytävässä ohjauskeskustelussa vähintään kolme kertaa erikoistumiskoulutusosuuden kuluessa.

7. Erikoistumisklinikat

Hevos- ja pieneläinsairauksien erikoistumiskoulutukseen kuuluu yleiskoulutusvaiheen ja ohjatun erikoistumiskoulutuksen perusosan aikana työskentelyä hyväksytyillä klinikoilla. Yleisklinikoilta vaaditaan, että erikoistujan lisäksi klinikalla työskentelee päätoimisesti yksi eläinlääkäri kyseisellä erikoistumisalalla (ei välttämättä erikoiseläinlääkäri). Ohjatun erikoistumiskoulutuksen klinikoilta vaaditaan, että klinikalla työskentelee päätoimisesti erikoistujan lisäksi kyseisen erikoistumisalan erikoiseläinlääkäri tai eläinlääketieteen tohtori.

Oikeutta toimia hevos- ja pieneläinsairauksien erikoistumisalojen koulutusklinikkana anotaan erikoistumistoimikunnalta. Luettelo hyväksytyistä klinikoista on tiedekunnan www-sivuilla (www.vetmed.helsinki.fi/erikoistuminen) sekä saatavissa tiedekunnan kansliasta. Kanslia tarkistaa vuosittain klinikoita koskevat tiedot.

8. Erikoistumisvirat eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa

Erikoistumisviroista ilmoitetaan Suomen Eläinlääkärilehdessä. Valinnassa huomiota kiinnitetään suoritettuun yleisosaan, erikoistumisalalla hankittuun työkokemukseen ja erikoistumisalaan liittyviin muihin ansioihin.

9. Työjaksoja koskevat määräykset

Kunakin koulutusvuonna sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta tai opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yksi kuukausi, mikäli virkamääräys on voimassa. Yhdestä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille. Yksityisasian vuoksi otettu virkavapaus pidentää palvelua virkavapauden ajan.

Siviilipalveluun sisältyvää työskentelyä päätoimisissa eläinlääkärin tehtävissä hyväksytään osaksi koulutusta toimenkuvan perusteella.

10. Suoritusten vanheneminen

Yleisjakso ei vanhene. Sekä ohjattuun erikoistumiskoulutukseen kuuluva työskentely että teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kurssit vanhenevat kymmenessä vuodessa. Kuulustelu vanhenee neljässä vuodessa. Mikäli opiskelijan suoritukset ovat vanhentuneet, erikoistumistoimikunta voi harkintansa mukaan tapauskohtaisesti myöntää määräaikaisia pidennyksiä opintosuorituksiin.

11. Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu samaa menettelyä noudattaen kuin haettaessa ensimmäistä kertaa opinto-oikeutta erikoiseläinlääkärin tutkintoon.

12. Usean erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaminen

Lähtökohtana on, että eläinlääkäri suorittaa vain yhden erikoistumistutkinnon. Erikoistumistoimikunnan puheenjohtaja voi erityisistä perusteista myöntää hakijalle oikeuden suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon useammalla erikoistumisalalla. Jos erikoistuminen suoritetaan useammalla erikoistumisalalla, molemmilta erikoistumisaloilta määrätään pääohjaaja. Yhdessä pääohjaajien kanssa tehdään opintosuunnitelmat, joihin sisällytetään yleisten osioiden lisäksi ne opintosuoritukset molemmilta erikoistumisaloilta, joissa opinnot poikkeavat toisistaan.

13. Valmistuminen

Kun erikoistuja on suorittanut kaikki erikoistumistutkintoon kuuluvat opintosuoritukset ja hänen erikoistumisportfolionsa on hyväksytty, pääohjaaja lähettää tästä ilmoituksen (lomake, rtf) tiedekunnan kansliaan tutkintotodistuksen kirjoittamista varten. Tutkintotodistuksen myöntää tiedekunnan dekaani.

14. Kansainväliset erikoistumistutkinnot

Kansainväliset erikoistumistutkinnot (Diplomate-tutkinnot) voidaan hyväksyä osittain tai kokonaan osaksi kansallista erikoistumistutkintoa ehdoilla, jotka määritellään tarkemmin erikoistumisalakohtaisissa pysyväismääräyksissä.

15. Voimaantulo

Tämä pysyväismääräys astuu voimaan 20.9.2007. Samalla kumotaan 1.1.2003 annettu pysyväismääräys erikoiseläinlääkärikoulutuksesta.