Tutkimuksen esittely Yhteystiedot

Suuri koirakysely:
Anna Hielm-Björkman

 

Laajalla tutkimuksella neljä suurta tavoitetta

Edellinen tutkimuksemme osoitti, että tietyillä asioilla näyttäisi olevan voimakas yhteys tiettyihin koiralla tavattaviin sairauksiin. Jotta meille selviäisi, onko syy-yhteys mahdollinen myös jos aika-akseli otetaan mukaan, kysymme nyt osittain samoja asioita koiranne eri kehitysvaiheissa. Lisäksi tutkimuksessa kysytään samoja asioita koiranne emästä. Ajatuksena on selvittää esimerkiksi, voiko auringonvalon puute pentuaikana vaikuttaa koirien luiden tai nivelten muodostukseen (todennäköisesti silloin D-vitamiinin ja kalsitoniinin puutteen vuoksi) ja siten vaikuttamaan esim. lonkkavian syntyyn. Vaikuttavatko emän rokotukset, madotukset tai ruokinta pennun immuunivasteeseen ja siten koiran ihottumiin, allergioihin, atopiaan tai tulehdusalttiuteen aikuisena? Suojaako muiden eläinten ulosteet syötynä koiranne joiltakin sairauksilta, prebioottien tapaan? Mikä esine leikataan useimmiten pois vierasesineenä? Ympäristötekijöiden vaikutus koiran sairauksiin on tutkimuksen päätavoite, joka johtaa toisiin tavoitteisiin.


Lisäksi tavoitteena on saada esiin niin kiinnostavia syy–seuraus-korrelaatioita että voimme lähteä niitä tutkimaan kliinisten kaksoissokkotutkimusten kautta. Esimerkiksi jos selviää, että luu on koiralle hyvä ravintoaine, voimme ehkä syöttää kokoluuta, murskattua luuta sekä lumeluuta kolmelle eri koiraryhmälle ja katsoa mikä ryhmä parhaiten ehkäisee tauteja. Toivomme saavamme niin paljon vastauksia, että kyselyn perusteella voi aloittaa useita kliinisiä hoitokokeita.


Kolmas tavoite on saada käyttöön suuri määrä koiradataa, johon voidaan helposti palata kun etsitään tutkimuksiin potilaita. Geenitutkimuksissa tutkimme tällä hetkellä esimerkiksi dobermanneja sekä suomenajokoiria. Geenitutkimuksissa saattaa olla hyvin kiinnostavaa tutkia sekarotuisia koiria, joiden joko emä tai isä ovat dobermanni tai suomenpystykorva. Teemme yhteistyötä Hannes Lohen ryhmän kanssa, ja jos saamme koiranne viralliset tiedot voimme liittää koko koiranne kyselyvastauksen Lohen ryhmälle antamaanne geeniverinäytteeseen. Sen perusteella voidaan esimerkiksi lähteä etsimään koiran ruoka-aineyliherkkyyttä ohjaavaa geeniä rotujen sisällä ja yli roturajojen. Ensi keväänä meillä alkaa nivelrikkoprojekteja. Tästä datasta saatamme löytää tutkimukseen sopivia koiria, joilla on vain ”tarvitsemamme” sairaudet muttei muita, jotka ovat sopivankokoisia, -ikäisiä, jotka ovat eläneet samankaltaisessa ympäristössä sekä ovat tietynrotuisia. Kaikkiin tutkimuksiin tarvitaan yleensä myös saman verran täysin terveitä samanikäisiä sekä -rotuisia kontrollikoiria.

Jos pääsette tutkimuksiin mukaan, se on teille yleensä hyvin myönteinen kokemus: saatte tutkimuksen ajan esimerkiksi halvempia verinäytteitä ja röntgenkuvia. Tutkimukseen osallistuminen on paitsi jännittävää, se hyödyntää koiria jatkossa – ja auttaa monesti jopa ihmislääketieteellistä tutkimusta!


Tämän tutkimuksen viimeinen tavoite on selvittää minkälainen on tämän päivän ”Suomen peruskoira”. Miten ruokimme koirat, liikutamme niitä, minkälaisia ohjeita ja suosituksia kasvattajat antavat, miten koiria pidetään, rokotetaan, madotetaan sekä mitäkoirat sairastavat ja miten usein. Toivomme tutkimuksen olevan poikkileikkaus Suomen koirapopulaatiosta.