- Elintarvikehygienia
- Ympäristöhygienia
- Lihantarkastus ja teurastamohygienia
- Elintarvike- ja ympäristötoksikologia
- Elintarvike- ja ympäristövirologia
- Ympäristöterveydenhuollon valvonta
- Julkaisut
- Mikrobiologisen elintarvike-turvallisuuden huippuyksikkö
- ABS-tutkijakoulu
- Ruokamyrkytys-ohjelma
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto:
Agnes Sjöbergin katu 2 (PL 66)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
fax (09) 191 57101 (3. krs)
fax (09) 191 57170 (4. krs)
osaston sähköposti
Puhelinluettelo
Hae yhteystietoja
Käyntiosoite:
Mustialankatu 1
Helsinki
Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimus
Tutkimusryhmän johtaja:
ELT Mari Nevas
Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimus on uusi tutkimusala, joka kohdistuu ympäristöterveydenhuollon valvontatoimiin ja niiden vaikuttavuuden arviointiin. Ympäristöterveydenhuolto on erittäin laaja-alainen kokonaisuus, kattaen kaikki ympäristöstä ihmisen terveyteen kohdistuvat uhat. Valvonnan tutkimuksessa pääpaino kohdistuu tällä hetkellä elintarviketurvallisuuteen.
Elintarvikevalvonnan vaikuttavuudella tarkoitetaan valvonnan mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja poistaa elintarviketurvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Elintarvikevalvonnan onnistumisen arvioiminen rutiininomaisesti on vaikeaa, koska valvonnan vaikuttavuuden mittaamiselle ei toistaiseksi ole olemassa järjestelmää. Tutkimuksen avulla voidaan kuitenkin pyrkiä kehittämään valvonnan tarkoituksenmukaisuutta arvioimalla erilaisten valvontatoimenpiteiden ja –mallien merkitystä elintarviketurvallisuudelle.
Tutkimuksen keinoin on voitu mm. osoittaa, että mitä tiheämmin viranomaiset tekevät tarkastuskäyntejä ja antavat muutosehdotuksia, sitä enemmän laitokset kokevat tuotteidensa turvallisuuden parantuneen. Myös laitosten omavalvontajärjestelmien taso on parantunut viranomaisten neuvonnan ja kehotusten myötä. Toisaalta valvonnan vaatimukset on koettu yritysten koosta riippuen eritasoisiksi, ja erityisesti pienimmissä yrityksissä valvonnan vaatimuksiin vastaaminen koetaan ongelmalliseksi. Tutkimukset antavat myös viitteitä siitä, että paikallisen elintarvikevalvonnan alhaiset asukaskohtaiset kustannukset voisivat olla yhteydessä elintarvikevälitteisten epidemioiden esiintymiseen.
Viimeisimpiä tutkimuskohteita ovat olleet mm. ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmien toiminta, valvonnan maksullisuuden toteutuminen valvontayksiköissä sekä elintarvikealan laitosten uudelleenhyväksyminen.
Valvonnan resurssien oikea kohdentaminen sekä yhä tehokkaampien valvontamenetelmien käyttöönotto tulee olemaan entistä tärkeämmässä asemassa tulevaisuudessa, jotta valvonnan taso saadaan ylläpidettyä. Toistaiseksi on vain vähän tietoa siitä, miten tehokkaasti ja valvonta tällä hetkellä toimii ja mikä on sen vaikuttavuus elintarvikeketjun eri tasoilla. Tehokkaiden valvontamenetelmien tunnistaminen ja edelleen kehittäminen vaatii pohjakseen tieteellistä tutkimusta.
Tutkimuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon yliopistonlehtori ELT Mari Nevas.