Yhteystiedot

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanslia
Postiosoite: PL 66
00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite:
Agnes Sjöbergin katu 2
Puhelinnumero: 0294 1911 (vaihde)
Faksi: 02941 57161
--
Sähköposti (yleiset asiat):
el-hallinto@helsinki.fi
--
Sähköposti (henkilöstöasiat):
hr-eltdk@helsinki.fi
--
Sähköposti (opiskelijavalinta):
valinnat-vetmed@helsinki.fi

Tarkemmat yhteystiedot
Puhelinluettelo
Hae yhteystietoja

Flamma

 

Toimintakertomus

 

Muistelukirja

 

 

promootio
Jatkokoulutus

Koirien terveystutkimusrahasto tukee tutkimusta

Nova university network


 

 

Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Eläinlääketieteellinen tiedekunta turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa. Tiedekunta toimii Viikin kampuksella sekä Saarella Mäntsälässä.

lue lisää »»

Joukkorahoituskampanjalla haetaan tukea Helsingin yliopiston koiratutkimukselle

Dogrisk

Dosentti Anna Hielm-Björkmanin Dogrisk-tutkimusryhmä on kerännyt vuodesta 2009 lähtien yksityiskohtaista tietoa suomalaisten koirien ruokinnasta, liikunnasta ja terveydentilasta. Vastauksia on kertynyt jo yli 10 000. Dogrisk-ryhmä on avannut Helsingin yliopiston ensimmäisenä tutkimusryhmänä joukkorahoituskampanjan saadakseen tukea tutkimushankkeen eteenpäin viemiseksi.

Lue lisää »»

Koirien ja ihmisen perimää vertailevaan tutkimushankkeeseen merkittävää tukea Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja yrityksiltä

Hannes Lohi

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt professori Hannes Lohelle nelivuotisen 1,5 miljoonan euron avustuksen uuteen koirien ja ihmisen perimää vertailevaan tutkimushankkeeseen, jossa tavoitteena on koirien geenikartan päivittäminen ja ihmissairauksien mallintaminen sen avulla Hankkeessa on mukana myös kolme yritystä 0,5 miljoonan euron yhteispanostuksella.

Lue lisää »»

Suomen yleisimmän nautarodun VikingRedin sterilisoiva siittiövika selvitetty ja paikannettu

VikingRed

Professori Magnus Anderssonin koordinoima kansainvälinen Repro-innova -tutkimusryhmä on tunnistanut uuden tynkähäntä-siittiövian aiheuttavan mutaation VikingRed-nautarodun sonneilla. Homotsygoottiset eli samaperintäiset sonnit ovat steriilejä, koska kaikki niiden siittiöt ovat liikkumattomia.

Lue lisää »»

Eläinlääketieteen lisensiaatit juhlivat valmistumistaan juhlallisessa publiikissa

Rami Kuhanen

Ennätysmäärä, yhteensä 61 eläinlääketieteen lisensiaattia juhli valmistumistaan 30.5. juhlallisessa publiikissa Helsingin yliopiston isossa juhlasalissa. Mukaan mahtuivat hyvin mukaan myös valmistuvien läheiset ja muut tukijoukot.

Lue lisää »»

Eurooppalainen tunnustus suomalaisille eläinten hyvinvointitutkijoille

Anna Valros

ELT Ann-Helena Hokkanen ja ELT Camilla Munsterhjelm ovat saaneet eurooppalaisen eläinlääkärien erikoistumistutkintonimikkeen 'European Veterinary Specialist in Welfare Science, Ethics and Law - Dip ECAWBM-AW. Professori Anna Valros nimitettiin koulutusohjelmaan erikoisasiantuntijaksi. Kyseessä on uusi eurooppalainen eläinlääkärikoulutus; eläinten hyvinvointitieteen, etiikan ja eläinsuojelun erikoiseläinlääkäritutkinto.

Lue lisää »»

Uudet koirien geenilöydöt ihmisten harvinaissairauksien jäljillä

Kettuterrierit

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä on tunnistanut koirista kolme uutta geeniä Caffeyn, Rainen ja van den Ende-Guptan oireyhtymiin. Tutkimus havainnollistaa ihmisen ja koiran harvinaissairauksien samankaltaisuutta sekä vertailevan tutkimuksen mahdollisuuksia harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoitomuotojen kehittämisessä. Geenilöydöt hyödyttävät myös eläinlääketieteellistä diagnostiikkaa ja koirien jalostusohjelmia. Tutkimus julkaistiin PLOS Genetics –tiedejulkaisussa 17.5.2016.

Lue lisää »»

Hirvet kertovat: puutiaisaivokuume leviää

Hirvet

Helsingin yliopiston poikkitieteellinen tutkimusryhmä ja Luonnonvarakeskus (Luke) löysivät tutkimuksessaan suomalaisilta hirvieläimiltä vasta-aineita puutiaisaivokuumevirusta (TBE) vastaan. Vasta-ainepositiiviset eläimet olivat pääosin peräisin alueilta, joissa puutiaisaivokuumetta on todettu myös ihmisillä. Tutkimusryhmän mukaan puutiaisaivokuumeen riskiä voidaan ennustaa hirvien verinäytteistä.

Lue lisää »»

Ollikkalan sikatila tekee ainutlaatuista yhteistyötä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa

Ollikkalan sikatila

Ollikkalan sikatilalla Vihdissä nähdään sekä eläinlääketieteen opiskelijoita harjoittelemassa sikojen eläinlääkintää että eläinlääketieteellisen tiedekunnan sikatutkijoita uusien sikatutkimusprojektien parissa. Jari ja Veera Ollikkalan isännöimään sikatilaan kävivät tutustumassa 2.5.2016 maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö, Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio, eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Antti Sukura, Vetcaren edustaja Kalevi Heinonen , Atrian edustaja Niina Immonen, professorit Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi sekä kliininen opettaja Claudio Oliviero.

Lue lisää »»

Sikakurssi Seinäjoella onnistui erinomaisesti

Sikakurssi

Vaihtoehtoinen viikon kurssi 'Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto' viimeisen vuosikurssin eläinlääketieteen opiskelijoille pidettiin jo 20. kerran, mutta aikaisemmasta poiketen Seinäjoella. Opettajien akatemian rahoitus mahdollisti tänä vuonna kurssin pitämisen muualla kuin yliopiston omissa tiloissa.

Lue lisää »»

Ympäristömme estrogeenit – ystäviä vai vihollisia?

Soijakastike

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta estrogeeni? Naisena estrogeenihormonin kanssa joutuu tekemisiin konkreettisesti monessa elämänkaaren vaiheessa, sillä naisen munasarjat erittävät estrogeeniä vaihdellen eri ikäkausina. Kuitenkin myös miehet tuottavat estrogeenia. Lisäksi ympäristöstämme ja elintarvikkeista löytyy estrogeeneja, sekä kasvien tuottamina että synteettisinä yhdisteinä. Onko ympäristön estrogeeneista ihmisille hyötyä vai haittaa? Professori Raimo Pohjanvirran tutkimusryhmä on tutkinut muun muassa elintarvikkeissa ja vedessä esiintyviä estrogeenipitoisuuksia.

Lue lisää »»

Professori Vapalahden johtama tutkimus vahvisti zikaviruksen ja sikiön aivovaurion yhteyden

Zika-virus

Zikavirus voidaan osoittaa sikiön varhaisen aivovaurion kehittyessä äidin verinäytteestä ja eristää sikiön aivoista, osoittaa professori Olli Vapalahden johdolla tehty suomalais-yhdysvaltalainen tutkimus.

Lue lisää »»

Opettajakokouksessa päivitettiin meneillään olevat kehityshankkeet

Kristian Lindqvist

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan 1.3. järjestetty opettajakokous keräsi yhteen 45 opettajaa ja opetuksen kehittämisestä kiinnostunutta osallistujaa. Puheenvuoroissaan tiedekunnan opettajat jakoivat kokemuksiaan moninaisista opetusta helpottavista työkaluista ja käytännöistä. Lisäksi hyvästä opetuksesta palkittiin verkko-opetuksen suunnittelija Kristian Lindqvist.

Lue lisää »»

INNUENDO-hanke valvoo ruoan taudinaiheuttajia koko genomin sekvensoinnin avulla Euroopassa

Innuendo

Koko genomin sekvensoinnin käytöstä, sekä rutiinivalvonnassa että epidemiaselvitystyössä, on tullut yhä tärkeämpi strateginen tavoite kansanterveystyössä ympäri maailman. Ryhmä tutkijoita halusi vastata tähän haasteeseen perustamalla INNUENDO-hankkeen, jonka avulla kehitetään viranomaistahojen välille yhteinen alusta koko genomin sekvensointitulosten hyödyntämiseksi elintarvikevälitteisten taudinaiheuttajien valvontaan. Hanketta koordinoi apulaisprofessori Mirko Rossi ja projekti on osittain rahoitettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n myöntämällä noin puolen miljoonan euron temaattisella apurahalla.

Lue lisää »»

Ensimmäinen suomenkielinen tietokirja koiran loisista on ilmestynyt

Koiran loiset

"Elinympäristönä koira - koiran loiset ja loissairaudet" on ensimmäinen suomenkielinen tietoteos koiran loisista. Kirjassa esitellään noin 100 eri loislajia. Kirjan kirjoittajia ovat Anu Näreaho ja Seppo Saari. Sven Nikander on kuvittanut kirjaa piirroksin.

Lue lisää »»

Tunteilla on väliä - koirat katsovat kasvojenilmeitä eri tavoin

Sanni Somppi

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden yhteistyöprojektin tutkimustulokset osoittavat koirien katselukäyttäytymisessä samankaltaisuuksia ihmisiin; koirat tarkastelevat kasvojenilmeitä systemaattisesti ja reagoivat voimakkaammin negatiivisiin kasvonilmeisiin. Tutkimus julkaistiin PLOS ONE –tiedejulkaisussa 13.1.2016.

Lue lisää »»

Vuoden Eläinlääkäri Mirja Ruohoniemi ei kaihda uusia aluevaltauksia

Mirja Ruohoniemi

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen varadekaani Mirja Ruohoniemi on Suomen eläinlääkäriliiton valitsema Vuoden eläinlääkäri 2015, joka on uransa aikana siirtynyt eläinlääketieteen eri osa-alueilta yliopistopedagogiikan pariin. Ruohoniemi valotti uransa moninaisia vaiheita Eläinlääkäripäivien avajaistilaisuudessa 2.12.2015 pitämässään esityksessä.

Lue lisää »»

Promootiokirja on ilmestynyt

Promootio

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootiokirja on ilmestynyt ja sitä voi tilata. Kirja sisältää paljon kuvia promootiojuhlallisuuksista 4. – 7.6.2015 ja niiden valmistelusta sekä kaikki puheet.

Lue lisää »»

Seuraeläinten bakteerien vastustuskyky antibiooteille huolestuttavan korkea

MRSP

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille (antibioottiresistenssi) on lisääntynyt viime vuosina nopeasti koirien ja kissojen bakteereissa. Yhä useammin eläinlääkäri joutuu toteamaan, etteivät tavanomaiset antibiootit enää tehoa. Vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yhteydessä antibioottien käyttöön. Tilanteen parantaminen vaatii aktiivisia toimia - antibioottien tarpeetonta käyttöä tulee vähentää.

Lue lisää »»

Sosiaalinen vuorovaikutus herättää koiran huomion

Koirat sosiaalinen vuorovaikutus

Tuore tutkimus osoittaa koirien katselukäyttäytymisessä samankaltaisuuksia ihmisiin: sekä koirat että ihmiset katsovat mieluummin kuvia sosiaalista kehonkieltä ilmentävistä tilanteista kuin vastaavia kuvia, joista eleet puuttuvat. Lisäksi koirat katsovat enemmän ihmisten ja ihmiset enemmän koirien sosiaalisia eleitä. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston lajeja vertaileva tutkimus julkaistiin Royal Society Open Science -tiedejulkaisussa syyskuun lopulla.

Lue lisää »»

 

 
.